Yli 3000 jääkiekon Liigan seuraajaa vastasi kyselyyn: hyvä tuomaritoiminta nousi keskiöön
18.8.2025 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Yli 3000 jääkiekon seuraajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin lajin suomalaisen miesten pääsarjan Liigan yleisöprofiilia, seuraamistapoja ja otteluissa käymisen motiiveja. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Liigan otteluiden osa-alueiden tärkeydestä. Liigan otteluihin saavutaan oman suosikkijoukkueen kannattamisen, hyvän tunnelman ja jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi otteluissa nousi hyvä tuomarityöskentely.

– Yllättävää on, että vastaajat pitivät hyvää tuomarityöskentelyä tärkeimpänä asiana Liigan otteluissa. Keskeinen syy tähän lienee se, että laadukkaan tuomarityöskentelyn myötä ottelut ratkeavat pelaajien suorituksiin, pohtii tutkielman tekijä Eetu Pakarinen.
Pakarinen toteutti kyselyn osana pro gradu -tutkielmaansa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimukseen osallistui 3382 vähintään 15-vuotiasta Liigan seuraajaa.
Hyvän tuomarityöskentelyn lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä otteluiden hyvää tunnelmaa, laadukasta ottelua ja suosikkijoukkueen voittoa.
Motiiveissa ja otteluiden osa-alueiden arvostuksessa havaittiin sukupuolten välisiä eroja. Sosiaaliset syyt ja areenoiden puitteet olivat tärkeämpiä asioita naisille kuin miehille. Otteluiden fyysisyyttä ja merkityksellisyyttä arvostivat puolestaan enemmän miehet kuin naiset.
Liiga kiinnostaa laajasti myös jääkiekkopiirien ulkopuolella
Yleisimpiä seuraamistapoja ovat Liiga-aiheisten uutisten ja sosiaalisen median kanavien seuraaminen, ottelulähetysten katselu ja otteluissa käyminen. Vastaajat käyvät Liigan otteluissa useammin kuin muissa urheilutapahtumissa.
Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia oli miehiä ja 26 prosenttia naisia. Tulokset kuitenkin kertovat, että myös monet naiset ovat Liigan aktiiviseuraajia.
– Kiinnostava havainto oli, että kyselyyn vastanneet naiset ilmoittivat käyvänsä Liigan otteluissa aktiivisemmin kuin miehet. Yli 30 kertaa vuodessa otteluissa käyvien joukkoon kuului suhteellisesti suurempi osuus naisista kuin miehistä, Pakarinen toteaa.
Jääkiekon Liigan seurataan laajasti, eikä läheskään kaikilla seuraajilla ole omakohtaista jääkiekkotaustaa. Melkein puolet vastaajista kertoi, ettei heillä ole taustaa jääkiekon seuraharrastajana, omaehtoisena harrastajana, valmentajana tai muissa tehtävissä. Jääkiekkotausta oli kuitenkin yhteydessä Liigan aktiivisempaan seuraamiseen.
Myös ikä vaikutti seuraamisaktiivisuuteen. 15–30-vuotiaat ja jääkiekkotaustaiset vastaajat seuraavat Liigaa paikan päällä useammin kuin muut vastaajat ja he myös katsovat jääkiekkoa televisiosta enemmän kuin muut.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä 50-vuotisjuhlakauttaan viettäneen Liigan kanssa. Liiga on Suomen seuratuin urheilusarja sekä paikan päällä että median välityksellä. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2025 sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin Liigan nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Lisätietoja:
Tutkielman tekijä:
Eetu Pakarinen
liikuntatieteellinen tiedekunta
eetu.j.m.pakarinen@student.jyu.fi
045 2791995
Tutkielman ohjaaja:
Antti Laine, LitT, dosentti, yliopistotutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
antti.laine@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme