Yli 3000 jääkiekon Liigan seuraajaa vastasi kyselyyn: hyvä tuomaritoiminta nousi keskiöön
18.8.2025 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Yli 3000 jääkiekon seuraajaa vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin lajin suomalaisen miesten pääsarjan Liigan yleisöprofiilia, seuraamistapoja ja otteluissa käymisen motiiveja. Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Liigan otteluiden osa-alueiden tärkeydestä. Liigan otteluihin saavutaan oman suosikkijoukkueen kannattamisen, hyvän tunnelman ja jääkiekon viihdyttävyyden vuoksi. Kaikista tärkeimmäksi asiaksi otteluissa nousi hyvä tuomarityöskentely.

– Yllättävää on, että vastaajat pitivät hyvää tuomarityöskentelyä tärkeimpänä asiana Liigan otteluissa. Keskeinen syy tähän lienee se, että laadukkaan tuomarityöskentelyn myötä ottelut ratkeavat pelaajien suorituksiin, pohtii tutkielman tekijä Eetu Pakarinen.
Pakarinen toteutti kyselyn osana pro gradu -tutkielmaansa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimukseen osallistui 3382 vähintään 15-vuotiasta Liigan seuraajaa.
Hyvän tuomarityöskentelyn lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä otteluiden hyvää tunnelmaa, laadukasta ottelua ja suosikkijoukkueen voittoa.
Motiiveissa ja otteluiden osa-alueiden arvostuksessa havaittiin sukupuolten välisiä eroja. Sosiaaliset syyt ja areenoiden puitteet olivat tärkeämpiä asioita naisille kuin miehille. Otteluiden fyysisyyttä ja merkityksellisyyttä arvostivat puolestaan enemmän miehet kuin naiset.
Liiga kiinnostaa laajasti myös jääkiekkopiirien ulkopuolella
Yleisimpiä seuraamistapoja ovat Liiga-aiheisten uutisten ja sosiaalisen median kanavien seuraaminen, ottelulähetysten katselu ja otteluissa käyminen. Vastaajat käyvät Liigan otteluissa useammin kuin muissa urheilutapahtumissa.
Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia oli miehiä ja 26 prosenttia naisia. Tulokset kuitenkin kertovat, että myös monet naiset ovat Liigan aktiiviseuraajia.
– Kiinnostava havainto oli, että kyselyyn vastanneet naiset ilmoittivat käyvänsä Liigan otteluissa aktiivisemmin kuin miehet. Yli 30 kertaa vuodessa otteluissa käyvien joukkoon kuului suhteellisesti suurempi osuus naisista kuin miehistä, Pakarinen toteaa.
Jääkiekon Liigan seurataan laajasti, eikä läheskään kaikilla seuraajilla ole omakohtaista jääkiekkotaustaa. Melkein puolet vastaajista kertoi, ettei heillä ole taustaa jääkiekon seuraharrastajana, omaehtoisena harrastajana, valmentajana tai muissa tehtävissä. Jääkiekkotausta oli kuitenkin yhteydessä Liigan aktiivisempaan seuraamiseen.
Myös ikä vaikutti seuraamisaktiivisuuteen. 15–30-vuotiaat ja jääkiekkotaustaiset vastaajat seuraavat Liigaa paikan päällä useammin kuin muut vastaajat ja he myös katsovat jääkiekkoa televisiosta enemmän kuin muut.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä 50-vuotisjuhlakauttaan viettäneen Liigan kanssa. Liiga on Suomen seuratuin urheilusarja sekä paikan päällä että median välityksellä. Aineisto kerättiin alkuvuonna 2025 sähköisellä kyselylomakkeella, jota jaettiin Liigan nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Lisätietoja:
Tutkielman tekijä:
Eetu Pakarinen
liikuntatieteellinen tiedekunta
eetu.j.m.pakarinen@student.jyu.fi
045 2791995
Tutkielman ohjaaja:
Antti Laine, LitT, dosentti, yliopistotutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
antti.laine@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Vuosijuhla 2026: tunnustuksia yliopistoyhteisön huipputekijöille4.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto vietti vuosijuhlaa 4.3. jakamalla tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille yliopistolaisille. Jyväskylän yliopistosäätiö myönsi yhdeksän palkintoa, kaikki arvoltaan 3 000 euroa. Lisäksi jaettiin Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiön tunnustuspalkinto 5 000 euroa.
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme