Valtakunnallisen sinileväseurannan yhteenveto kesä-elokuu 2025: Sinilevätilanne jäi monin paikoin tavanomaiseksi helteistä huolimatta
Viileä ja epävakainen alkukesä hillitsi sinileväkukintoja, ja havaintoja tehtiin pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Heinäkuun helteet lisäsivät sinilevien esiintymistä, nostaen havainnot monin paikoin ajankohdalle melko tyypilliselle tasolle. Alueellista vaihtelua esiintyi kaikilla vesialueilla, mutta kokonaisuutena sinilevätilanne oli monin paikoin tavanomainen verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Kansalaiset osallistuivat kuluneen kesän aikana ennätyksellisen ahkerasti havainnointiin.
Kesän 2025 havainnot sisävesillä, rannikoilla ja avomerialueilla
Kesäkuun viileä ja epävakainen sää piti sisävesien sinilevähavainnot melko vähäisinä koko maassa. Sinilevää havaittiin alkukesästä hieman vähemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (1998–2024). Kesä-heinäkuun vaihteessa havainnot runsastuivat, ja niiden määrä palasi ajankohdalle tyypilliselle tasolle.
Heinäkuun puolivälissä alkanut helteinen ja tyyni jakso nosti pintavesien lämpötilan paikoitellen ennätyslukemiin ja edisti sinilevien kasvua. Havaintojen määrä pysyi kuitenkin pitkän ajan keskiarvoon nähden melko tyypillisellä tasolla ja laski jälleen heinä-elokuun vaihteessa. Levät ehtivät hellejakson alkupuolella kuluttaa vedessä olevat ravinteet vähiin. Helteisten viikkojen jatkuessa sateet eivät tuoneet vesistöihin lisää ravinteita valuma-alueelta, eivätkä tuulet nostattaneet ravinteita järvien alusvedestä pintaveteen, mikä hillitsi sinilevien kasvua. Loppukesälle tyypilliset sateet toivat vesistöihin lisää ravinteita, mutta sinileväkukinnat pysyivät kuitenkin pääosin maltillisina.
Alkukesän epävakainen sää rajoitti sinilevien kasvua rannikolla, ja sinilevähavainnot runsastuivat tänä kesänä vasta heinäkuun puolivälissä. Kesäkuussa sinilevähavaintoja tehtiin pitkän ajan keskiarvoon verrattuna selvästi vähemmän. Myös meriveden lämpötila oli kesäkuussa melko alhainen. Kesä-heinäkuun vaihteessa sinilevähavaintojen määrä nousi lähemmäs ajankohdalle tyypillistä tasoa, mutta pysyi yhä maltillisena.
Heinäkuussa alkaneet helteet nostivat meriveden lämpötilaa, ja kuun puolivälissä rannikolla tehtyjen sinilevähavaintojen määrä kasvoi ajankohdan tavanomaiselle tasolle. Elokuussa sinilevähavaintojen määrä ensin laski, mutta elokuun puolivälissä havaintojen määrä nousi pitkän ajan keskiarvon yli. Kesän aikana rannikkoalueilta ilmoitettujen sinilevähavaintojen määrä oli suurin elokuun puolivälissä. Sinilevää havaittiin kesän aikana runsaimmin Uudenmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen rannikkoalueilla, mutta havaintoja tehtiin koko rannikolla Perämerellä asti.
Linkki sisävesien sekä rannikko- ja saaristoalueiden sinileväbarometreihin Järvi-meriwikissä.
Avomerellä sinilevätilanne vaihteli paljon säätilojen ja tuulten mukaan. Kaiken kaikkiaan sinilevätilanne oli avomerellä tavanomainen verrattuna koko 2000-lukuun. Avomerellä sinilevälauttojen kertyminen pintaveteen edellyttää muutaman viikon lämmintä ja aurinkoista jaksoa, jonka jälkeen tulee ainakin muutamien päivien tuuleton sää. Tänä kesänä heinäkuun hellejakso lisäsi sinilevien kasvua, ja tyynen sään myötä sinilevät nousivat pintaveteen heinäkuun puolivälissä. Läntisen Suomenlahden sinilevien kukintahuippu heinäkuun puolivälissä oli melko lyhytkestoinen. Sinilevien pintaesiintymiä havaittiin avomerialueilla varsin tavanomaiseen tapaan myös itäisellä Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Ahvenanmerellä ja Selkämerellä. Perämeren ja Merenkurkun alueilla havaittiin sinilevää vain paikallisesti rannikkoalueilla.
Saaristomeren eteläosassa avomeren edustalla sijaitsevalla Utön ilmakehä- ja merihavaintoasemalla yleisimmät sinilevälajit olivat alkukesällä Aphanizomenon flosaquae ja Dolichospermum spp. Heinäkuun lopulla Nodularia spumigena -sinilevän biomassa kasvoi ja elokuussa N. spumigena oli merkittävin sinilevälaji Utössä. Kesäkauden merinäytteissä esiintyy yleensä kaikkia näitä kolmea sinilevälajia, vaikka niiden keskinäisissä määräsuhteissa on vaihtelua.
Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla. Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 satelliitin OLCI-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa.
Kaikki kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.
Mallinnukseen perustuva sinileväkukintojen riskiarvio:
Kesän 2025 sinileväriskiarvio avomerialueille laadittiin kesäkuun alussa yhdistäen tilastollisen ja koneoppimismallin ennusteet. Mallien lähtötietoina käytettiin Syken, Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja, ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja, kaupallisen liikenteen aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan tuloksia sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja.
Avomerialueille, joille mallinnuksen tuottama riskiarvio oli korkea, kehittyi satelliittihavaintojen mukaan laajoja sinileväkukintoja. Alueilla, joilla sinileväkukintariskin arvioitiin olevan vähäinen, sinileviä ei pintalauttoina esiintynyt. Laadittu riskiarvio ennusti siis hyvin sinilevien esiintymisen Suomea ympäröivillä avomerialueilla. Sinilevämäärän pienipiirteistä alueellista vaihtelua esimerkiksi rannikkoalueilla ei pysty ennakoimaan.
Ennätysmäärä kansalaishavaintoja sinilevätilanteesta
Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on tänä kesänä ollut mukana 373 virallista havaintopaikkaa Järvi-meriwikissä, joista 97 sijaitsee merialueella ja 276 sisävesillä. Lisäksi kansalaiset ovat tallentaneet havaintoja sinilevätilanteesta Järvi-meriwikiin yli 800 eri paikalta.
Havaintoja sinilevätilanteesta on Järvi-meriwikiin kertynyt tänä vuonna yhteensä 5 709 25.8.2025 mennessä. Niistä 3 919 on virallisen seurannan havaintoja ja 1 790 kansalaishavaintoja tai muita seurannan ulkopuolisia havaintoja.
Virallisen seurannan havainnoista 535:ssa (14 %) havaittiin sinilevää ja seurannan ulkopuolisista havainnoista 821:ssa (46 %) havaittiin sinilevää.
Järvi-meriwikin lisäksi havaintoja sinilevätilanteesta on voinut lähettää myös Vesi.fi-palvelun kautta. Vesi.fi-havainnot näkyvät havaintokartoilla muutaman päivän ajan, mutta niitä ei kytketä havaintopaikkoihin eikä niistä muodostu havaintoarkistoa. Tänä vuonna Vesi.fi-palvelun kautta on yhteenvedon julkaisuun mennessä lähetetty 2 199 havaintoa sinilevätilanteesta. Näistä 1 869:ssa (85 %) havaittiin sinilevää.
Kansalaishavaintoja on 25.8.2025 mennessä tehty molempien palvelujen kautta yhteensä 3 989 Se on huomattavasti enemmän kuin viime vuoden noin 2 500 havaintoa ja uusi ennätys sinileväseurannan historiassa.
Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Suomen ympäristökeskus Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti, ja viikoittainen valtakunnallinen tilannekatsaus julkaistiin tänä vuonna ajalla 19.6.–7.8.2025.
Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantaa sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.
Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. Syke tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on ollut mukana sinileväseurannassa jo useiden vuosien ajan. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai Vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.
Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain Syken ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös noin 80 järvialueella.
Syke kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä tänäkin vuonna!
Valtakunnallinen levätiedotus
Kesän satelliittihavainnot löytyvät Tarkka-palvelusta
Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta
-
Utön laji-, sinileväbiomassa- ja pigmenttitulokset
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä:
Vilma Rikala, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 085
Lisätietoja sinilevätilanteesta
Puhelimitse klo 12–15
Itämeren sinilevien ekologia: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314
Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326
Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 1.–5.9.202528.8.2025 11:48:49 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Long-term monitoring indicates clear changes in Baltic Sea ecosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Oxygen situation in the depths of Finland's southern sea areas has deteriorated. While nutrient loading has been curbed, phosphate phosphorus concentrations have increased over the long term. These changes have also shaped the benthos and zooplankton communities.
Långtidsövervakning pekar på tydliga förändringar i Östersjöns ekosystem28.8.2025 10:30:00 EEST | Pressmeddelande
Syreläget på de djupa bottnarna har försämrats i de södra delarna av Finlands havsområde. Trots att näringsbelastningen har minskat, har halterna av fosfatfosfor ökat på lång sikt. Också djurplankton- och bottendjursamhällena har påverkats av förändringarna.
Pitkäaikaisseurannat kertovat selvistä muutoksista Itämeren ekosysteemissä28.8.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Syvien pohjien happitilanne on heikentynyt Suomen eteläisillä merialueilla. Fosfaattifosforin pitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä kasvaneet, vaikka ravinnekuormitusta on hillitty. Muutokset ovat muokanneet myös eläinplankton- ja pohjaeläinyhteisöjä.
Summary of national blue-green algae monitoring in June-August 2025: Unexceptional blue-green algae situation in many places despite hot weather28.8.2025 10:30:00 EEST | Press release
Cool and unstable weather conditions in early summer kept blue-green algae blooms at bay, and the number of observations was below the long-term average. A heat wave in July boosted the occurrence of blue-green algae and raised observation numbers to a relatively normal level for the period in many places. While regional variations occurred in all water areas, as a whole the blue-green algae situation was close to the usual long-term average in many places. During the past summer, citizens took part in observations with unprecedented diligence.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme