ELY-keskus vauhditti Kainuun kehitystä ja elinvoimaa

ELY-keskus vauhditti Kainuun kehitystä ja elinvoimaa myöntämällä rahoitusta yli 11 miljoonaa euroa 72 hankkeelle ensimmäisen vuosipuoliskon 2025 aikana. Rahoitus kohdistui monipuolisesti yritysten kasvuun, aluekehitykseen, maaseudun elinvoiman sekä elinympäristöjen parantamiseen.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnetty rahoitus kanavoituu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) ja EU:n maaseuturahaston kautta. Valtionavustuksilla toteutettavat ympäristöhankkeet, kuten vesistökunnostukset ja rakennusperinnön hoitoavustukset, rahoitetaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista.

Yritysten kehittämisavustusta 3,3 miljoonaa euroa  

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin 13 hankkeelle yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Lisäksi toimintaympäristön kehittämisavustusta sai kaksi hanketta, yhteensä 361 113 euroa. Suurin yksittäinen avustus (2,2 milj. euroa) myönnettiin Kiinteistö Katera Oy:n konepajahallin investointihankkeeseen.  

Myönnetty rahoitus painottui Kajaanin seutukuntaan, jonka osuus oli 93 %. Toimialakohtaisessa tarkastelussa suurimpana tuensaajana oli metalliteollisuus, jonka hankkeisiin kohdistui 70 % rahoituksesta. Myönnetyn rahoituksen myötävaikutuksella yrityksissä pystytään käynnistämään noin 7,4 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeet. 

ESR-hankkeet - osaamista ja teknologiaa 

Euroopan sosiaalirahaston rahoitusta myönnettiin 11 hankkeelle yhteensä 3,9 miljoonaa euroa. Suurin tuki kohdistui InnoXR-hankkeeseen, jossa Kajaanin Ammattikorkeakoulu ja Kainuun hyvinvointialue kehittävät sosiaali- ja terveysalan osaamista hyödyntäen XR-teknologiaa ja tekoälyä. Ke­hi­tys­työ koh­den­tuu ko­ko Kai­nuun alueel­le ja kaik­kiin so­te-alan am­mat­ti­ryh­miin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta kohdennetaan työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukeviin kehittämishankkeisiin. 

Maaseudulle elinvoimaa kehittämis- ja investointihankkeilla  

Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on yksi ELY-keskuksen tehtävistä. Alkuvuoden aikana ELY-keskus myönsi maaseuturahastosta kehittämishankkeisiin, mukaan lukien yleishyödylliset investoinnit ja laajakaistahankkeet, yhteensä 1,5 miljoonaa euroa viidelle eri hankkeelle.  

Maaseuturahaston tuella toteutetaan muun muassa ulkoilureittien ja virkistysalueen kunnostamista ja kehittämistä. Suurin tuki (700 000 euroa) myönnettiin Sotkamon kunnan Pysy Reitillä 2 -hankkeelle, jossa kunnostetaan Sotkamon ja Vuokatin alueen keskeiset latu-, polku- ja maastopyöräilyreitit. Lisäksi 109 000 euroa myönnettiin yleishyödyllisenä ympäristö- ja ilmastoinvestointina Sotkamon kunnalle Syntiniemen esteettömän luontovirkistysalueen kehittämiseen. 

Maaseuturahaston yritystukea sai 10 investointi- ja kehittämishanketta, yhteensä 807 500 euroa. Maaseuturahaston tuet myönnettiin yrityksille harvaan asutetulla maaseudulla sekä ydinmaaseutualuilla (Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi ja Hyrynsalmi). Tuensaajina suurimpia toimialoja olivat matkailu sekä metsä- ja puuteollisuus. 

Maatalouden investointihankkeisiin puolestaan myönnettiin maaseuturahastosta yhteensä yli 700 000 euroa. Rahoitus kohdistui 15 hankkeeseen, joista kaksi suurinta - 162 500 euroa ja 158 522 euroa – tukivat lypsykarjatalouden peruskorjausinvestointeja ja lypsyrobottien hankintaan Sotkamossa.  

Vesistöjen kunnostusta ja rakennusperinnön vaalimista 

Vesistökunnostuksiin myönnettiin yhteensä noin 35 000 euroa Suomussalmella, Hyrynsalmella ja Sotkamossa toteutettaviin kunnostustoimenpiteisiin. Vesistöissä suoritettavat kunnostukset parantavat vesistöjen ekologista tilaa, kehittävät kalakantojen rakennetta ja parantavat kohdevesistöjen virkistys- ja käyttöarvoja.  

Rakennusperinnön hoitoavustuksia myönnettiin lähes 44 000 euroa yhteensä 11 hankkeelle eri puolille Kainuuta. Hoitoavustuksilla tuetaan korjaustoimenpiteitä, jotka säilyttävät suomalaista rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä jälkipolville. Tavoite on myös vahvistaa rakennusalan kestävää kehitystä korjausrakentamisen ja hiilineutraalien ratkaisujen osalta.