Akava: työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentaminen oikea päätös budjettiriiheltä

Työttömyysturvalla opiskelu oli budjettiriihen valopilkkuna

Hallitus päätti aloittaa lainvalmistelun, jossa työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yli 25-vuotiailla työnhakijoilla on mahdollisuus opiskella avoimia korkeakouluopintoja menettämättä työttömyysetuuttaan.

– Vihdoinkin hallitus päätti sellaisista työllisyystoimista, jotka luovat toivoa työttömille. Olemme Akavassa ehdottaneet työttömien opiskelumahdollisuuksien parantamista ja on erinomaista, että nyt tähän tartutaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Tarvitaan yritystukijärjestelmän uudistus

– Katsomme, että yritystukijärjestelmä pitää uudistaa niin, että julkisilla tuilla kannustetaan yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa. Saamme tarkempaa tietoa tästä, kun julkaisemme lokakuussa Akava Works -selvityksen yritystukijärjestelmän uudistamisesta, Löfgren kertoo.

Osaamistason nostoa pitää tavoitella jatkossakin

Budjettiriihessä leikattiin valtion T&K-panostuksista ennustettua heikomman BKT:n kehityksen vuoksi. On kuitenkin hyvä, että säilytettiin T&K-rahoituksen 1,2 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä.  

– Korostamme, että TKI-panostusten vaikuttavuus edellyttää kunnianhimoista panostusta perustutkimukseen, koulutuksen laatuun ja osaajiin. Kasvun yhtälö täyttyy vain, jos resurssit ovat riittäviä ja tasapainossa keskenään. Vaadimme pitkälle tulevaisuuteen ja vaalikausien yli ulottuvaa näkymää ja yhteistä, parlamentaarista sitoutumista. Nyt tarvitaan ajantasainen arvio päätöksen vaikutuksista, Löfgren toteaa.

Verotuksen keventyminen jää akavalaisilla vähäiseksi

– Ansiotuloverotuksen kevennysten vaikutus ostovoimakehitykseen tyypillisillä akavalaisilla aloilla jää kuitenkin pieneksi. Palkansaajien ostovoimaan vaikuttaa merkittävästi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Tämä oli hallitukselta ideologinen valinta. Painotamme, että jäsenmaksut ovat tulonhankkimiseen liittyviä menoja, joista pitää saada verovähennys. Eduskuntakäsittelyssä pitää tarkastella muutoksen vero-oikeudellista ristiriitaa, verojärjestelmämme periaatteiden vastaisuutta ja sen ideologista latausta, Löfgren toteaa.