Kehitysyhteistyön leikkaukset ovat Suomen edun vastaisia – pahin uhkakuva vältettiin

Petteri Orpon hallitus ilmoitti tiistaina päättyneen budjettiriihen tuloksena uusista leikkauksista.

Hallitus leikkaa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ensi vuonna 20 miljoonaa euroa aiempien rajujen leikkausten lisäksi, mutta lisää saman verran humanitaariseen katastrofiapuun omalle, uudelle momentilleen.

”Koko vaalikauden aikana kehitysyhteistyöstä on leikattu hyvin paljon. Nämä leikkaukset ovat Suomen edun vastaisia. Suomi rakentaa kehitysyhteistyöllä vakaampaa ja turvallisempaa maailmaa ja edistää omaa kansainvälistä asemaansa. Kehitysyhteistyö edesauttaa myös uusien ja kestävien taloussuhteiden luomista”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

“Toivomme, että Orpon hallitus on nyt löytänyt pohjatason ja kääntää katseen seuraavaksi ulkopolitiikan toimeenpanoon”, Nalbantoglu toteaa.

Vaikka hallitus teki uusia leikkauspäätöksiä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön, budjettiriihen lopputulos eroaa merkittävästi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuun alussa tekemästä esityksestä.

”Useat tahot hallituksessa ovat tehneet hyvää työtä ja puolustaneet budjettineuvotteluissa kehitysyhteistyötä”, Nalbantoglu kiittää.

”Jos jatkuvasti vetäydymme kansainvälisestä yhteistyöstä, uhkana on ajopuumainen yksinäisyys. Silloin ympärillämme kuohuu, mutta kumppanuuksien luomia kiinnekohtia on vain vähän, emmekä pysty vaikuttamaan, mihin suuntaan virta meitä kuljettaa”, Nalbantoglu sanoo.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on painottanut globaalin etelän maiden kanssa rakennettavien kumppanuuksien merkitystä ja muistuttanut näiden maiden monipuolisesta potentiaalista ja suuresta määrästä. Nalbantoglu pitää Stubbin painotusta perusteltuna.

”Enemmistö maailman maista on kehittyviä maita, joissa on usein kasvava talous ja väestö. Toisaalta niiden yhteiskunnat ovat Eurooppaa hauraampia. Taloudelliset mahdollisuudet, turvallisuus ja kestävä kehitys luodaan ennen kaikkea yhteistyössä näiden maiden kanssa”, Nalbantoglu toteaa.

Kehitysyhteistyö on tuloksellista, kun toiminta on pitkäjänteistä

Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärisen mukaan kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan hyviä tuloksia, kun työtä tehdään pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.

”Arviointien mukaan kehitysyhteistyö on tuloksellista. Suomi on esimerkiksi tukenut miljoonien lasten koulunkäyntiä ja useiden matalan tulotason maiden nousua köyhyydestä. Kehitysyhteistyöllä tuotetaan ratkaisuja myös Suomea kohtaaviin globaaleihin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja pandemioihin.” Myös maailmanlaajuisesti kehitysyhteistyöllä on saavutettu vaikuttavia tuloksia.

”Kehitysyhteistyöllä on osansa esimerkiksi siinä, että lapsikuolleisuus maailmassa on vähentynyt alle puoleen vuodesta 1990 ja koulua käymättömien lasten osuus puolittui vuosina 2000–2020”, Hyvärinen kertoo.

Yhdysvallat ja useat Euroopan maat ovat leikanneet viime vuosina kehitysyhteistyöstä.

”Yhdysvaltojen tekemät mittavat leikkaukset uhkaavat koko YK-järjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi Iso-Britannian 40 % leikkausten vuoksi 38 miljoonan lapsen on arvioitu jäävän ilman rokotuksia. Saksan tekemien noin 16 % leikkausten vuoksi yli 1,5 miljoonaa ihmistä on menettänyt ruoka-avun”, Hyvärinen sanoo.

”Nämä ovat tavallisten ihmisten kohtaamia todellisia vaikutuksia, joita kehitysyhteistyön jatkuvista leikkauksista seuraa”, Hyvärinen muistuttaa.

Tietolaatikko: vaalikaudella tehdyt leikkaukset kehitysyhteistyöhön

Budjettiriihen tiedot vaativat osin täsmennyksiä. Tässä Fingon arvio 3.9. klo 13.00 käytössä olleiden tietojen perusteella.

• Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennettäisiin hallituksen esityksen mukaan 20 miljoonalla eurolla aiemmin päätettyjen leikkausten lisäksi. Humanitaariseen katastrofiapuun kohdennettaisiin 20 miljoonaa euroa lisää. Summasta 5 miljoonaa euroa kohdennettaisiin Gazaan.
  • Vaalikauden alussa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön laskettiin myös tuki Ukrainalle, joka on eriytetty omalle momentilleen vuonna 2024 sisällön muuttumatta. Ilmeisesti hallituksen on tarkoitus eriyttää vuonna 2026 myös aiemmin varsinaiseen kehitysyhteistyöhön sisältynyt niin kutsuttu humanitaarinen katastrofiapu omalle momentilleen.
  • laskettaessa yhteen rahoitukset, joita vaalikauden alussa rahoitettiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, leikkaus on arviolta -30 milj. €.
• Valtiovarainministerin leikkausesitys oli hallituksen budjettiesitykseen nähden suuri. Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esityksessä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä olisi leikattu ensi vuonna 65 miljoonaa euroa ja koko kehitysyhteistyöstä 105 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 varsinaisesta kehitysyhteistyöstä olisi leikattu 100 miljoonaa euroa ja koko kehitysyhteistyöstä 140 miljoonaa euroa.
• Kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta on alle 0,32 %. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti tavoittelemaan kehitysyhteistyön 0,7 % bktl-osuutta. Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta ovat päässeet tähän tavoitteeseen.
• Kumulatiivinen leikkaus suhteessa hallituskauden alun tekniseen kehykseen on ollut ennen budjettiriihen päätöksiä yli 1,3 mrd. €.  Osa hallituspuolueiden päättäjistä – esimerkiksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio – ovat käyttäneet tätä lukua kuvaamaan leikkausmääriä. Tämä perustuu niin kutsuttuun tekniseen kehykseen, jonka mukaan kehitysyhteistyömäärärahat olisivat nousseet tällä hallituskaudella. Kun lasketaan yhteen neljän vuoden leikkaukset verrattuna tähän budjettiraamiin, saadaan tulokseksi 1305 miljoonaa euroa.

Tietolaatikko: Suomalaiset arvostavat solidaarisuutta

Ulkoministeriön teettämän mielipidemittauksen (26.5.2025) mukaan

• 81 % suomalaisista kokee, että köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen maailmasta on tärkeää.
• Humanitaarista apua pitää tärkeänä 77 % suomalaisista. 
• Saman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyörahoitusta ja 64 % vastustaa leikkauksia. 

Fingon ennen budjettiriihtä laatima politiikkamuistio kehitysyhteistyöstä, leikkauksista ja niiden vaikutuksista.