Aluetalousselvitys: energiajärjestelmän investoinnit edistävät Espoon ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää

Espoon energiajärjestelmä muodostuu Fingridin valtakunnallisesta kantaverkosta, Carunan hallinnoimasta paikallisesta jakeluverkosta sekä Fortumin kaukolämpö- ja jäähdytysverkosta. Laajasti tarkasteltuna energiajärjestelmään kuuluvat myös kaikki rakennukset ja toimijat, jotka tuottavat, kuluttavat, varastoivat tai siirtävät energiaa.

Energiajärjestelmän kehittäminen tukee Espoon kasvua ja ilmastotavoitteita

Espoon tulevaisuuden kasvu sekä hiilineutraaliustavoite edellyttävät energiajärjestelmän kehittämistä ja sähköjärjestelmän kapasiteetin huomattavaa kasvattamista. Energiajärjestelmään tehtävät investoinnit tuottavat taloudellisia hyötyjä, vähentävät päästöjä, sekä vahvistavat kaupungin elinvoimaa ja turvaavat sähkön saatavuuden.

Käytännössä energiajärjestelmän kehittäminen tarkoittaa investointeja, jotka mahdollistavat esimerkiksi uusien asuinalueiden rakentamisen, raideyhteyksien lisäämisen, liikenteen sähköistymisen, ja kotitalouksien oman energiantuotannon määrän kasvattamisen. Samalla sähköverkon vahvistaminen vähentää riskiä verkon häiriöille ja vikatilanteille.

”Toimiva energiajärjestelmä on edellytys Espoon kasvulle. Se turvaa asukkaiden arjen, antaa yrityksille mahdollisuudet kasvaa ja auttaa meitä saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteemme”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen.

Tavoitteena kaksinkertaistaa sähköverkon kapasiteetti vuoteen 2030 mennessä

Espoossa on viime vuosina investoitu energiajärjestelmän kehittämiseen noin miljardin euroa, ja investoinnit jatkuvat myös tulevina vuosina. Fortum panostaa investoinneissaan kaukolämmön sähköistämiseen ja fossiilisia polttoaineita korvaaviin ratkaisuihin. Espoolaisista noin 80 prosenttia asuu rakennuksissa, jotka lämmitetään kaukolämmöllä, mikä tekee siirtymästä vähäpäästöisiin lämmitysmuotoihin erityisen merkittävän.

"Espoon aluetaloudellinen menestys rakentuu kaikkien toimijoiden yhteistyölle. Investoinnit vahvaan ja moderniin energiajärjestelmään ovat edellytys Espoon kasvulle ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, energian toimitusvarmuudelle ja kilpailukykyiselle kaukolämmölle”, kuvaa Mika Lehtonen, Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja.

Caruna investoi paikallisen jakeluverkon kapasiteetin kasvattamiseen ja uudistamiseen muun muassa kehittämällä suurjänniteverkkoa ja rakentamalla uusia sähköasemia.

"Investoinnit Espoon energiajärjestelmään tukevat lämmityksen ja liikenteen sähköistymistä, varmistavat toimitusvarmuuden ja lisäävät kapasiteettia tilanteessa, jossa kulutus kasvaa voimakkaasti. Espoossa jakeluverkon kapasiteetti onkin tarkoitus tuplata 500 megawatista 1 000 megawattiin 2030-luvun alkuun mennessä. Valvontamallin tulee tukea energiajärjestelmän kehittämiseen tarvittavia investointeja", kertoo Jyrki Tammivuori, Carunan toimitusjohtaja.

Fingrid puolestaan kehittää kantaverkkoa tukemaan kasvavaa sähkönkulutusta ja parantamaan toimitusvarmuutta. Yksi keskeisistä kantaverkon investoinneista Espoossa on tuleva 400 kV yhteys: ”Espoon Hepokorpeen on valmistumassa Fingridin uusi sähköasema. Se on yksi lähiaikojen keskeisistä kantaverkon investoinneista Espoossa ja mahdollistaa kaupungin sähkönkulutuksen kaksinkertaistumisen vuoteen 2030 mennessä. Vahvistamme Suomen kantaverkkoa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ja tästä työstä hyötyy niin Espoo kuin koko Etelä-Suomi”, kertoo Fingridin suunnittelupäällikkö Aki Laurila. 

Espoon kaupungin roolina on mahdollistaa energiajärjestelmän kehittämistä, mikä tapahtuu esimerkiksi maankäytön suunnittelun ja luvituksen kautta.

Yhteistyö mahdollistaa energiajärjestelmän kehittymisen

Espoon kaupunki, Caruna, Fingrid, Fortum ja Climate Leadership Coalition ovat selvittäneet, mitä vaikutuksia energiajärjestelmään tehdyillä investoinneilla on ollut tähän mennessä ja mitä energiajärjestelmän kehittäminen mahdollistaa tulevaisuudessa. 4.9. julkaistu selvitys kuvaa, miten energiajärjestelmän parannukset vaikuttavat Espoon alueen talouteen, työllisyyteen ja ilmastotavoitteisiin. Tulokset liittyvät myös laajemmin siihen, miten kaupungit voivat houkutella vihreitä investointeja Suomeen.

"Jotta vihreän siirtymän vaatima investointien mittakaava saavutetaan, kaupunkien on otettava aktiivinen rooli investointiystävällisten olosuhteiden luomisessa. Tuore selvitys osoittaa, kuinka investointisuunnitelmat voidaan muuttaa konkreettisiksi talousvaikutuksiksi”, sanoo Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja.

Energiajärjestelmän kehittäminen perustuu tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Yhteistyö mahdollistaa alueellisten kehittämistarpeiden huomioimisen sekä eri osapuolten näkökulmien yhdistämisen yhteiseen tavoitteeseen.

Tutustu selvitykseen liitteestä.