Etla: Suomen bioteknologia-ala vahvasti kasvuhakuinen, mutta viranomaisten hitaat lupaprosessit sekä haasteet myynnissä ja markkinoinnissa tulppaavat kasvua

Bioteknologia-alan on ennustettu kasvavan globaalisti nopeasti seuraavana vuosikymmenenä, jopa 12–14 prosenttia vuosittain Se jää kuitenkin usein muiden toimialojen varjoon, koska sitä ei ole tilastoitu omaksi toimialakseen. Myös Suomessa bioteknologia on kuin salaa noussut merkittäväksi osaksi kansantaloutta.

Tänään julkaistu Etla-tutkimus Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166) selvittää nyt alan kokoa, kansantaloudellista merkitystä sekä yritysten kohtaamia kasvun esteitä.

Tuoreiden tietojen mukaan Suomessa toimii jo 834 bioteknologiaa päätoimisesti harjoittavaa yritystä, jotka tuottavat yhteensä 7,1 miljardin euron liikevaihdon. Yritysten kirjo on moninainen ja lähes puolet yrityksistä tilastoituu elintarviketeollisuuteen. Ala työllistää runsaat 19 400 henkilöä. Eniten bioteknologiayrityksiä toimii Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näissä kolmessa maakunnassa toimii yhteensä yli puolet Suomen kaikista bioteknologiayrityksistä.

Modernin bioteknologian alalla erityisen vahvaa kasvuhalukkuutta

Perinteisen bioteknologian rinnalle on viime vuosina noussut myös moderni bioteknologia, joka perustuu molekyylibiologian nopeaan kehitykseen ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi lääketieteen, kemian ja elintarviketeollisuuden parissa. Vuonna 2023 Suomessa toimi 124 modernin bioteknologian yritystä. Ne työllistivät lähes 2 800 ihmistä ja tuottivat 220 miljoonan euron arvonlisän kansantalouteen.

Modernin bioteknologian ala on vielä pieni, mutta sen kasvupotentiaali huomattava. Peräti 76 prosenttia modernin bioteknologia-alan yrityksistä kertoo olevansa erittäin kasvuhakuisia – osuus on selvästi suurempi kuin kaikilla suomalaisyrityksillä keskimäärin. Bioteknologiaa hyödynnetään muidenkin alojen yritysten, kuten esimerkiksi lääkealan yritysten liiketoiminnassa.

Kasvun esteiksi bioteknologia-alan yritykset nimeävät erityisesti lupaprosessit: 58 prosenttia pitää viranomaisten lupaprosesseja merkittävänä hidasteena kasvulle. Myös lähes puolet kokee haasteita myynnissä ja markkinoinnissa, ja kolmasosa mainitsee toimimattomat myynti- ja jakelukanavat. Sen sijaan osaavan työvoiman saatavuutta tai kustannustasoa ei koeta merkittäväksi ongelmaksi.

Rahoituksessa suurin haaste liittyy oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin – lähes puolet modernin bioteknologian yrityksistä on joutunut perumaan investointeja rahoituksen puutteen takia. Myös julkisen rahoituksen saatavuus on koettu ongelmalliseksi. Riskirahoituksen saatavuuden arvioidaan sen sijaan olevan kohtuullisen hyvällä tasolla.

Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan bioteknologia-alan menestys Suomessa edellyttää ratkaisuja kasvun esteiden purkamiseksi sekä pitkäjänteistä kehitystyötä. Onnistuessaan ala voi tarjota Suomen talouteen merkittävää kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

 

Kulvik, Martti – Pajarinen, Mika – Sarin, Christoffer: Suomen bioteknologia-ala – tilannekuva, kasvu ja kasvun haasteet (Etla Raportti 166)

Liitteet: Kuvio 1: Bioteknologiayritysten maantieteellinen sijainti vuonna 2023