Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua
15.6.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Päätulokset tiiviisti:
- Nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen nykypalkoilla leikkaisi Suomen vientituloja metsä- ja terästeollisuuden markkinoilla noin 2,4 miljardia euroa neljän vuoden aikana.
- Vientitulojen supistuminen vähentäisi työllisyyttä arviolta 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 koko tuotannon arvoketjussa.
- Pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa työajan lyhentämisestä toivotut tuottavuushyödyt ovat epätodennäköisiä – ilman suuria, vientitappioita paikkaavia lisäinvestointeja.
- Vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimus laski yksikkötyökustannuksia ja kasvatti tutkittujen alojen vientituloja noin 239 miljoonaa euroa (+0,6 %).
- Kikyn suora työllisyysvaikutus oli noin 370 henkilötyövuotta suoraan yrityksissä ja 800 henkilötyövuotta arvoketjussa.
Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyönä valmistunut tuore tutkimus Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184) arvioi kustannuspolitiikan toimien euromääräisiä vaikutuksia Suomen tavaravientiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta laajaa työmarkkinateemaa: mahdollista siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon sekä vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen (kiky) todellisia vientivaikutuksia. Tutkimuksen kohteena oli yhdeksän suurta metsä- ja terässektorin hyödykemarkkinaa, joiden nykyiset vientitulot ovat noin 37,8 miljardia euroa.
Nelipäiväisen työviikon hintalappu viennille: 2,4 miljardia euroa
Tutkimuksessa simuloitiin siirtymistä viisipäiväisestä (40 h) työviikosta nelipäiväiseen (32 h) viikkoon niin, että työntekijöiden ansiotaso säilyy ennallaan. Mikäli työn tuottavuuskasvu ei kompensoi menetettyjä työtunteja, yksikkötyökustannukset nousisivat.
Mallinnuksen mukaan nelipäiväinen työviikko alentaisi tutkittujen toimialojen vientituloja noin 2,4 miljardilla eurolla (–6,3 %) neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Vientitulojen laskusta seuraisi myös työllisyyden väheneminen, jonka arvioidaan olevan noin 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 henkilötyövuotta laajemmassa arvoketjussa.
Julkisessa keskustelussa esitetyt oletukset työajan lyhentämisen tuottavuushyödyistä ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä pääomavaltaisessa teollisuudessa, kuten sellu- tai terästehtaissa.
– Pääomavaltaisessa teollisuudessa käytetään teknologiaa, jossa tuotantotapa ja -kapasiteetti lukitaan investointihetkellä tehdaslaitoksen elinkaaren ajaksi. Toisin sanoen, jatkuvatoimisen teollisuuden tuottavuuteen ei voida juuri vaikuttaa työvuorosuunnittelulla. Tuottavuuskasvun pitää siis teollisuudessa tulla investointien kautta, ja on epäselvää, kannustaisiko yksikkötyökustannusten nousu tähän, toteaa Etlan vanhempi tutkija KTT Jaakko Markkanen.
Kiky-sopimus onnistui tavoitteessaan lisätä vientiä
Nyt julkaistu tutkimus arvioi myös vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Juha Sipilän hallituksen aloitteesta toteutettu kiky alensi työnantajien työvoimakustannuksia ja pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kasvatti nyt tutkittujen markkinoiden vientituloja arviolta 239 miljoonalla eurolla (+0,6 %). Toimenpiteen suora työllisyysvaikutus oli noin 370 henkilötyövuotta ja 800 henkilötyövuotta arvoketjussa.
– Vertailun vuoksi, analysoimme myös Sipilän hallituksen alkuperäisen kiky-esityksen vaikutukset, eli jos yksikkötyökustannuksia olisi laskettu noin viidellä prosentilla. Se olisi mallinnuksen perusteella nostanut vientituloja vielä toteutunutta sopimusta enemmän, eli lähes 450 miljoonalla neljän vuoden aikana, Etlan Jaakko Markkanen lisää.
Tutkimusmenetelmästä lyhyesti
Tutkimusta varten kehitettiin uusi ekonometrinen menetelmä, joka muuntaa yritysten kohtaamat kustannusmuutokset euromääräisiksi vientivaikutuksiksi kolmivaiheisen tilastoanalyysin avulla. Menetelmä yhdistää Tilastokeskuksen ja Tullin yritystason tilinpäätös- ja ulkomaankauppatiedot kansainvälisiin aineistoihin tavaravirroista, tariffeista sekä kuljetuskustannuksista.
Samaa kehikkoa voidaan jatkossa soveltaa myös muiden muuttuvien kustannusten, kuten energian hintojen tai sähköverotukien muutosten arviointiin. Tutkijoiden on tarkoitus julkaista jatkolaskelmat myöhemmin syksyllä.
Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184)
Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Beggar-Thy-Neighbor by Other Means. (ETLA Working Papers 141)
Liitteet (1 kpl): Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184) EMBARGO 15.6.2026 klo 00:01
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaakko MarkkanenVanhempi tutkija, ETLA
Puh:044 465 0159jaakko.markkanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Liitteet
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme