Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua

Päätulokset tiiviisti: 

• Nelipäiväiseen työviikkoon siirtyminen nykypalkoilla leikkaisi Suomen vientituloja metsä- ja terästeollisuuden markkinoilla noin 2,4 miljardia euroa neljän vuoden aikana. 
• Vientitulojen supistuminen vähentäisi työllisyyttä arviolta 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 koko tuotannon arvoketjussa. 
• Pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa työajan lyhentämisestä toivotut tuottavuushyödyt ovat epätodennäköisiä – ilman suuria, vientitappioita paikkaavia lisäinvestointeja. 
• Vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimus laski yksikkötyökustannuksia ja kasvatti tutkittujen alojen vientituloja noin 239 miljoonaa euroa (+0,6 %).  
• Kikyn suora työllisyysvaikutus oli noin 370 henkilötyövuotta suoraan yrityksissä ja 800 henkilötyövuotta arvoketjussa. 

Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden yhteistyönä valmistunut tuore tutkimus Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184) arvioi kustannuspolitiikan toimien euromääräisiä vaikutuksia Suomen tavaravientiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta laajaa työmarkkinateemaa: mahdollista siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon sekä vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen (kiky) todellisia vientivaikutuksia. Tutkimuksen kohteena oli yhdeksän suurta metsä- ja terässektorin hyödykemarkkinaa, joiden nykyiset vientitulot ovat noin 37,8 miljardia euroa.  

Nelipäiväisen työviikon hintalappu viennille: 2,4 miljardia euroa 

Tutkimuksessa simuloitiin siirtymistä viisipäiväisestä (40 h) työviikosta nelipäiväiseen (32 h) viikkoon niin, että työntekijöiden ansiotaso säilyy ennallaan. Mikäli työn tuottavuuskasvu ei kompensoi menetettyjä työtunteja, yksikkötyökustannukset nousisivat.  

Mallinnuksen mukaan nelipäiväinen työviikko alentaisi tutkittujen toimialojen vientituloja noin 2,4 miljardilla eurolla (–6,3 %) neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Vientitulojen laskusta seuraisi myös työllisyyden väheneminen, jonka arvioidaan olevan noin 3 700 henkilötyövuotta suoraan vientiyrityksissä ja noin 8 000 henkilötyövuotta laajemmassa arvoketjussa.  

Julkisessa keskustelussa esitetyt oletukset työajan lyhentämisen tuottavuushyödyistä ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä pääomavaltaisessa teollisuudessa, kuten sellu- tai terästehtaissa.  

– Pääomavaltaisessa teollisuudessa käytetään teknologiaa, jossa tuotantotapa ja -kapasiteetti lukitaan investointihetkellä tehdaslaitoksen elinkaaren ajaksi. Toisin sanoen, jatkuvatoimisen teollisuuden tuottavuuteen ei voida juuri vaikuttaa työvuorosuunnittelulla. Tuottavuuskasvun pitää siis teollisuudessa tulla investointien kautta, ja on epäselvää, kannustaisiko yksikkötyökustannusten nousu tähän, toteaa Etlan vanhempi tutkija KTT Jaakko Markkanen.  

Kiky-sopimus onnistui tavoitteessaan lisätä vientiä 

Nyt julkaistu tutkimus arvioi myös vuosien 2017–2019 kilpailukykysopimuksen vaikutuksia. Juha Sipilän hallituksen aloitteesta toteutettu kiky alensi työnantajien työvoimakustannuksia ja pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema sopimus lisäsi vientiteollisuuden kilpailukykyä ja kasvatti nyt tutkittujen markkinoiden vientituloja arviolta 239 miljoonalla eurolla (+0,6 %). Toimenpiteen suora työllisyysvaikutus oli noin 370 henkilötyövuotta ja 800 henkilötyövuotta arvoketjussa.  

– Vertailun vuoksi, analysoimme myös Sipilän hallituksen alkuperäisen kiky-esityksen vaikutukset, eli jos yksikkötyökustannuksia olisi laskettu noin viidellä prosentilla. Se olisi mallinnuksen perusteella nostanut vientituloja vielä toteutunutta sopimusta enemmän, eli lähes 450 miljoonalla neljän vuoden aikana, Etlan Jaakko Markkanen lisää.   

Tutkimusmenetelmästä lyhyesti 

Tutkimusta varten kehitettiin uusi ekonometrinen menetelmä, joka muuntaa yritysten kohtaamat kustannusmuutokset euromääräisiksi vientivaikutuksiksi kolmivaiheisen tilastoanalyysin avulla. Menetelmä yhdistää Tilastokeskuksen ja Tullin yritystason tilinpäätös- ja ulkomaankauppatiedot kansainvälisiin aineistoihin tavaravirroista, tariffeista sekä kuljetuskustannuksista.  

Samaa kehikkoa voidaan jatkossa soveltaa myös muiden muuttuvien kustannusten, kuten energian hintojen tai sähköverotukien muutosten arviointiin. Tutkijoiden on tarkoitus julkaista jatkolaskelmat myöhemmin syksyllä. 

Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184)  

Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Beggar-Thy-Neighbor by Other Means. (ETLA Working Papers 141)

Liitteet (1 kpl): Markkanen, Jaakko - Siikanen, Markku - Valmari, Nelli: Mitä nelipäiväinen työviikko aiheuttaisi Suomen viennille? Tuotannontekijöiden hinnat ja vientiyritysten hintakilpailukyky (Etla Muistio 184) EMBARGO 15.6.2026 klo 00:01