Pimeässä hohtava panssarisiimalevä on loppukesän ilmiö
5.9.2025 15:03:32 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.
Panssarisiimalevä Alexandrium ostenfeldii tuottaa nisäkkäiden hermostoa vaurioittavia halvaannuttavia saksitoksiineja. Saksitoksiinit eivät vaikuta esimerkiksi kaloihin tai simpukoihin, koska niiden hermoston toimintamekanismi on erilainen kuin nisäkkäillä. Panssarisiimaleville altistuneita simpukoita tai kaloja ei pidä käyttää ihmisten ravintona eikä kotieläinten tai lemmikkien rehuna.
Panssarisiimalevistä voi olla haittaa terveydelle
Alexandriumin muodostamaan leväkukintaan, kuten muihinkin leväkukintoihin, tulee aina suhtautua oletuksella, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa. Lapsia ja lemmikkieläimiä ei pidä päästää leväiseen veteen uimaan. Alexandrium voi aiheuttaa iholle kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Jos ui vedessä, jossa on havaittu bioluminesenssia, kannattaa etenkin herkkäihoisen varmuuden vuoksi peseytyä uimisen jälkeen puhtaalla vedellä ihoärsytyksen välttämiseksi. Panssarisiimalevän kukinta-alueen vettä ei kannata käyttää löylyvetenä.
Saadakseen hermostoon vakavasti vaikuttavia myrkytysoireita suoraan juomalla Alexandrium-pitoista vettä, ihmisen pitäisi juoda noin 100–1 000 litraa merivettä. Näin paljon suolaista merivettä ei ihminen pysty juomaan.
Hohtavien levien huippukausi on nyt
Alexandrium tuottaa bioluminesenssia erityisesti silloin, kun vesi joutuu liikkeeseen esimerkiksi uimarin, veneen moottorin tai airojen liikkeestä. Bioluminesenssin avulla panssarisiimalevät ilmeisesti karkottavat luotaan saalistajia eli eläinplanktonia. Bioluminesenssi johtuu solunsisäisestä prosessista, jossa lusiferiini hapettuu entsymaattisesti. Alexandrium ostenfeldii on nykytietojen perusteella ainoa bioluminesoiva kasviplanktonlaji Suomessa.
Pohjoisella Itämerellä Alexandrium ostenfeldii on runsain yleensä loppukesällä meriveden ollessa lämmintä. Pimenevät illat mahdollistavat bioluminesenssin havaitsemisen.
Syyskuun alussa havaintoja bioluminesenssista on ilmoitettu Haminan ja Kotkan edustalta sekä Helsingin Töölönlahdelta. Aikaisemmin panssarisiimalevien muodostamaa hohdetta on havaittu matalissa rannikkovesissä Ahvenanmaalla Föglössä ja Kökarissa, Loviisassa, Naantalissa, Luvialla sekä Tammisaaressa. Alexandriumin tuottamia myrkkyjä on havaittu merivedessä rannikkoalueilla Loviisassa, Inkoossa ja Saaristomerellä.
Syke kerää havaintoja bioluminesenssista
Bioluminesenssi-ilmiö on tuttu vanhastaan muun muassa rannikon kalastajille. Lisää tutkimustietoa tarvitaan. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaitsemastaan pimeässä hohtavasta bioluminesenssista Suomen ympäristökeskukselle ymparisto.fi-verkkopalvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, p. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Sanna Suikkanen, p. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme