Pimeässä hohtava panssarisiimalevä on loppukesän ilmiö
5.9.2025 15:03:32 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.

Panssarisiimalevä Alexandrium ostenfeldii tuottaa nisäkkäiden hermostoa vaurioittavia halvaannuttavia saksitoksiineja. Saksitoksiinit eivät vaikuta esimerkiksi kaloihin tai simpukoihin, koska niiden hermoston toimintamekanismi on erilainen kuin nisäkkäillä. Panssarisiimaleville altistuneita simpukoita tai kaloja ei pidä käyttää ihmisten ravintona eikä kotieläinten tai lemmikkien rehuna.
Panssarisiimalevistä voi olla haittaa terveydelle
Alexandriumin muodostamaan leväkukintaan, kuten muihinkin leväkukintoihin, tulee aina suhtautua oletuksella, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa. Lapsia ja lemmikkieläimiä ei pidä päästää leväiseen veteen uimaan. Alexandrium voi aiheuttaa iholle kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Jos ui vedessä, jossa on havaittu bioluminesenssia, kannattaa etenkin herkkäihoisen varmuuden vuoksi peseytyä uimisen jälkeen puhtaalla vedellä ihoärsytyksen välttämiseksi. Panssarisiimalevän kukinta-alueen vettä ei kannata käyttää löylyvetenä.
Saadakseen hermostoon vakavasti vaikuttavia myrkytysoireita suoraan juomalla Alexandrium-pitoista vettä, ihmisen pitäisi juoda noin 100–1 000 litraa merivettä. Näin paljon suolaista merivettä ei ihminen pysty juomaan.
Hohtavien levien huippukausi on nyt
Alexandrium tuottaa bioluminesenssia erityisesti silloin, kun vesi joutuu liikkeeseen esimerkiksi uimarin, veneen moottorin tai airojen liikkeestä. Bioluminesenssin avulla panssarisiimalevät ilmeisesti karkottavat luotaan saalistajia eli eläinplanktonia. Bioluminesenssi johtuu solunsisäisestä prosessista, jossa lusiferiini hapettuu entsymaattisesti. Alexandrium ostenfeldii on nykytietojen perusteella ainoa bioluminesoiva kasviplanktonlaji Suomessa.
Pohjoisella Itämerellä Alexandrium ostenfeldii on runsain yleensä loppukesällä meriveden ollessa lämmintä. Pimenevät illat mahdollistavat bioluminesenssin havaitsemisen.
Syyskuun alussa havaintoja bioluminesenssista on ilmoitettu Haminan ja Kotkan edustalta sekä Helsingin Töölönlahdelta. Aikaisemmin panssarisiimalevien muodostamaa hohdetta on havaittu matalissa rannikkovesissä Ahvenanmaalla Föglössä ja Kökarissa, Loviisassa, Naantalissa, Luvialla sekä Tammisaaressa. Alexandriumin tuottamia myrkkyjä on havaittu merivedessä rannikkoalueilla Loviisassa, Inkoossa ja Saaristomerellä.
Syke kerää havaintoja bioluminesenssista
Bioluminesenssi-ilmiö on tuttu vanhastaan muun muassa rannikon kalastajille. Lisää tutkimustietoa tarvitaan. Kansalaiset voivat ilmoittaa havaitsemastaan pimeässä hohtavasta bioluminesenssista Suomen ympäristökeskukselle ymparisto.fi-verkkopalvelussa.

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, p. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Sanna Suikkanen, p. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat


Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Viikkokatsaus 4.–8.5.202630.4.2026 11:47:28 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä30.4.2026 05:35:00 EEST | Tiedote
Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot auttavat varautumaan kuivuuden vaikutuksiin esimerkiksi vesihuollossa ja maataloudessa.
Suomi on onnistunut vähentämään ilman epäpuhtauksien päästöjä – taustalla ennen kaikkea energiamurros ja EU-lainsäädäntö29.4.2026 08:26:37 EEST | Tiedote
Viime vuosien muutokset energiamarkkinoilla ovat kiihdyttäneet energiajärjestelmän sähköistymistä ja irtautumista fossiilisista polttoaineista Suomessa. Tämä näkyy myös ilman epäpuhtauksien päästöissä, jotka ovat vähentyneet merkittävästi. Suomi on saavuttanut kaikki EU:n ja kansainvälisten sopimusten mukaiset päästövähennysvelvoitteensa.
Väitös: Vastuullinen tieteen avoimuus ei voi perustua vain periaatteiden noudattamiseen23.4.2026 13:03:34 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö, FM Erika Lilja tarkastelee väitöskirjassaan, miten avoimen tieteen politiikkaa käytännössä toteutetaan ja millaisia haasteita tutkijat sen toimeenpanossa kohtaavat. Väitöstilaisuus pidetään Tampereen yliopistossa lauantaina 25.4.2026 klo 10.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme