Ensimmäisen Leena Peltonen -tiedepalkinnon saa ansioitunut diabetestutkija
(Huom! Embargo palkinnonsaajan julkistamiseksi ma 26.8.2013 klo 10.30)
Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita palkintotilaisuuteen, joka järjestetään Biomedicum Helsingin suuressa luentosalissa (Tukholmankatu 8, Helsinki), maanantaina 26. elokuuta klo 10.15 alkaen. Tilaisuuteen osallistuvien toivotaan ilmoittautuvan sähköpostitse osoitteeseen sari.kivikko@thl.fi.
TILAISUUDEN OHJELMA
10:15 Welcome and introduction of the Leena Peltonen Prize for Excellence in Human Genetics, Olli Kallioniemi (FIMM)
10:25 Music by a cappella group Amarcord
10:30 Manolis Dermitzakis (Univ of Geneva) will announce the recipient of the first Leena Peltonen Prize
10:40 The prize will be handed out by the President of the Academy of Finland, Heikki Mannila
10:45 Award lecture from the winner of the first Leena Peltonen Prize
11:45 Leena Peltonen Honorary Lecture in Human Genetics “Progress in Human Genetics: Moving beyond genome wide association studies”, Professor Mark Daly (Massachusetts General Hospital, Boston)
”LAHJAKAS, TINKIMÄTÖN, PELOTON, UTELIAS JA YHTEISTYÖKYKYINEN”
Ruotsista kotoisin oleva Cecilia Lindgren aloitti uransa Lundin yliopistossa, jossa väitteli molekyyligenetiikan alalta tohtoriksi vuonna 2002. Hän on jatkanut menestyksekästä tutkijanuraansa Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa, Wellcome Trust -tutkimuskeskuksessa Oxfordin yliopistossa Iso-Britanniassa ja Broad-instituutissa Harvardin yliopistossa USA:ssa. Lindgrenin erityisen kiinnostuksen kohde on tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen johtavat syyt. Viime aikoina hän on keskittynyt selvittämään perintötekijöiden, ylipainoisuuden ja rasvan kehoon jakautumisen monimutkaisia yhteyksiä ja niiden merkitystä diabeteksen puhkeamiselle.
”Olen erityisen vaikuttunut Cecilian kyvyistä luoda kontakteja ja rakentaa tutkimusyhteistyötä. Kollegat tuntevat hänet sydämellisenä ihmisenä ja hän on myös pidetty ohjaaja. Sen lisäksi, että Cecilia on todella lahjakas nuori tutkija, hän on minusta erityisen sovelias saamaan tämän palkinnon, koska hän jakaa niin monia Leenan tutkimusuraa määritelleitä arvoja – tinkimättömyyden, pelottomuuden, uteliaisuuden ja yhteistyöhengen,” sanoo Lindgrenin väitöskirjan ohjaaja, professori Leif Groop (Lundin yliopisto ja FIMM).
LEENA PELTONEN -TIEDEPALKINTO JAETAAN JOKA TOINEN VUOSI
Akateemikko Leena Palotien (Peltonen) muistoa kunnioittava 10 000 euron arvoinen palkinto tullaan jakamaan joka toinen vuosi ansioituneelle ihmisgenetiikan alan tutkijalle. Varat tulevat Paulon säätiön hallinnoimasta, lahjoitusvarojen turvin vuonna 2010 perustetusta Leena Palotien muistorahastosta. Palkinnon saajan tulee olla uransa alkuvaiheessa oleva, mutta jo menestyksellisesti ihmisperimän salaisuuksia selvittänyt tutkija.
"Leena Peltonen -palkinnon jakamisella Paulon Säätiö haluaa edistää korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta. Olen iloinen, että jo ensimmäisellä palkinnon jakokerralla pääsemme palkitsemaan kansainvälisesti menestyneen nuoren tutkijan”, sanoo Paulon Säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio.
Ehdotuksia ensimmäisen Leena Peltonen -palkinnon saajiksi tuli yhdeksäntoista. Päätöksen teki kuusihenkinen työryhmä, jonka johtajana toimi Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtaja professori Olli Kallioniemi.
Palkinnon saajan yhteystiedot:
Dr. Cecilia Lindgren
Wellcome Trust Centre for Human Genetics, UK
Broad Institute of Harvard and MIT, USA
Tel. +1-617-945-3397
Email: celi@well.ox.ac.uk / celi@broadinstitute.org
(Kuva: copyright Wellcome Trust, UK)
Lisätietoja:
Professori Aarno Palotie
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Puh. 041 501 5915
Sähköposti: aarno.palotie(at)fimm.fi
*******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mediatilaisuus 4.6. Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi14.5.2025 15:05:40 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. Meilahden kampukselle ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä tutkijaa kertoo masennuksen, rintasyövän, sydänsairauksien ja lihavuuden uusista hoidoista. Ilmoittautuminen 28.5. mennessä.
Tutkimus paljastaa - ihminen elpyy tehokkaammin ikärakenteeltaan vanhemmissa metsissä14.5.2025 13:14:47 EEST | Tiedote
Ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille ja etenkin mielenterveydelle, osoittaa Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehty tutkimus. Kaikilla tutkimuksen metsillä oli kuitenkin elvyttävä vaikutus osallistujiin, mikä korostaa lähiluonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
50 vuotta ja 62 000 lintulaskentakilometriä kertovat muutokset linnustossa14.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Suomen linnut siirtyvät noin puolitoista kilometriä kohti pohjoista vuosittain – tämä on selvinnyt vuosittaisista lintujen linjalaskennoista, jotka ovat suomalaisen linnustonseurannan selkäranka. Seurantojen aineistoja hyödynnetään monipuolisesti tutkimuksessa, luonnonsuojelussa ja ympäristön tilan seurannassa.
Yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden säilyttämisen kokemus avaintekijöitä muistisairauteen sopeutumisessa13.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden sopeutumista kuten myös heidän läheistensä sopeutumista sairauteen vaikuttaa se, miten sairaus muuttaa arjessa toimimista, kuinka sairastuneet ja läheiset pystyvät säilyttämään jatkuvuuden kokemusta sekä millaiseksi heidän välinen yhteenkuuluvuus muuntuu. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Synnyttäjät kokevat hyvinvointimittarit tärkeinä mutta riittämättöminä13.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Henkisen jaksamisen kartoittamisen pitäisi synnyttäjien mielestä olla kattavampaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme