Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 75 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 10 miljoonaa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista 184 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 237 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoista yhteensä 262 miljoonaa euroa.
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2025 |
Osakerahastot |
-184 |
-1 194 |
81 988 |
Yhdistelmärahastot |
75 |
377 |
38 787 |
Pitkän koron rahastot |
-237 |
1 225 |
39 617 |
Lyhyen koron rahastot |
-262 |
1 495 |
20 504 |
Vaihtoehtoiset rahastot |
10 |
-81 |
9 760 |
YHTEENSÄ |
-598 |
1 822 |
190 657 |
Elokuussa globaalit pääosakeindeksit hakivat suuntaa, useimmat päätyivät lopulta nousuun. Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden elpyminen huhtikuun romahduksesta jatkui isot teknologiayhtiöt edellä. Nousua tukivat osaltaan maan vahvat talousluvut – esimerkiksi yksityinen kulutus pysyi edelleen vilkkaana. Osakemarkkinoita hetkellisesti hermostutti Massachusetts Institute of Technologyn julkaisema tekoälytutkimus, jossa kyseenalaistettiin tekoälyn tuottamien hyötyjen laajuus. Tutkimus herätti huolta siitä, ovatko tekoälyyn kohdistuvat odotukset muodostamassa samanlaista kuplaa osakehintoihin kuin 2000-luvun alun teknologiakupla.
Euroopassa osakemarkkinat nousivat orastavan talouskasvun myötätuulessa. Euroalueen ostopäällikköindeksit nousivat antaen aihetta varovaiseen optimismiin. Saksassa keväällä päätetyn ison investointipaketin vaikutukset maan talouteen kohdistuvat vasta ensi vuodelle. Euroalueen osakekursseihin on jo hinnoiteltu paljon kasvuodotuksia, erityisesti puolustusteollisuuteen. Myös Suomessa ja Pohjoismaissa pääosakeindeksit nousivat. Valuuttakurssien muutokset vaikuttivat osaltaan osakerahastojen tuottoihin.
Elokuu oli korkosijoittajien tuotoille vaihteleva kuukausi. Useiden pitkien valtionlainojen korot nousivat, mikä vaikutti niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Talouskasvun myötätuulessa yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vuorostaan vaikutti niihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Elokuussa osakemarkkinat jatkoivat elpymistään huhtikuun romahduksesta. Kehitys on kuitenkin siirtymässä maltillisempaan vaiheeseen. Sijoittajat lunastivat elokuussa aiemman nousun tuottoja samalla, kun uusia merkintöjä tehtiin erityisesti Eurooppaan sijoittaviin osakerahastoihin. Tekoälyyn tehtyjen investointien todelliset hyödyt ja tulosvaikutukset keskusteluttivat sijoittajia yhä enemmän. Geopoliittisista riskeistä ja Yhdysvaltojen presidentti Trumpin kärkevistä puheista huolimatta myönteinen vire säilyi markkinoilla”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 348 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille, Suomeen ja globaalisti sijoittavista rahastoista, yhteensä 537 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2025 |
Tuotto |
Suomi |
-54 |
-248 |
6 166 |
5 % |
Pohjoismaat |
20 |
13 |
10 309 |
1 % |
Eurooppa |
238 |
736 |
7 032 |
6 % |
Pohjois-Amerikka |
90 |
-641 |
11 069 |
6 % |
Japani |
2 |
36 |
373 |
10 % |
Tyynenmeren alue |
0 |
-56 |
1 103 |
15 % |
Kehittyvät markkinat |
-29 |
72 |
5 436 |
11 % |
Maailma |
-454 |
-1 009 |
39 255 |
5 % |
Toimialarahastot |
2 |
-97 |
1 245 |
10 % |
YHTEENSÄ |
-184 |
-1 194 |
81 988 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 283 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 522 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,41).
milj. EUR |
Nettomerkinnät elokuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.08.2025 |
Tuotto |
Valtioriski EUR |
-370 |
121 |
9 399 |
1,2 % |
Luokitellut yrityslainat EUR |
-106 |
515 |
13 833 |
4,2 % |
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
215 |
290 |
5 299 |
6,1 % |
Valtioriski maailma |
-2 |
-3 |
362 |
-0,3 % |
Luokitellut yrityslainat maailma |
-46 |
138 |
6 733 |
1,6 % |
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
4 |
121 |
1 366 |
3,3 % |
Kehittyvät markkinat |
68 |
43 |
2 625 |
3,5 % |
YHTEENSÄ |
-237 |
1 225 |
39 617 |
|
Sijoittaminen on tasaista ja pitkäjänteistä toimintaa
OP-Rahastoyhtiön toimitusjohtajan Tuomas Virtalan mukaan elokuussa sekä lunastukset että merkinnät osuivat laajasti erilaisiin rahastoluokkiin. Sijoittajien pohdinnan kohteena olivat jälleen kerran tullit, maailmantalous ja geopolitiikka. Huolimatta uutisotsikoista, elokuu oli tuottokehityksen suhteen rahastosijoittajille tasainen.
Virtala muistuttaa, että erityisesti rahastosijoittamisen tulee olla pitkäjänteistä ja systemaattista toimintaa. Maailmantalouden myllerryksistä huolimatta ei hyvin laaditusta sijoitussuunnitelmasta ja hajautetusta sijoittamisesta ole tälläkään hetkellä syytä poiketa.
”Omien rahastosijoitusten tarkastelu sijoitussuunnitelmaa ja omia tavoitteita vasten - ja mahdollisten poikkeamien korjaaminen - on kuitenkin aina järkevää. Lisäksi uskomme maailmantalouden pysyvän kasvu-uralla, joten tuottohakuinen painotus sijoitussalkuissa on mielestämme edelleen perusteltua”, Virtala sanoo.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Lue lisää
Tilastokeskuksen vuoden 2023 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,57 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 507 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Ei kannata hämääntyä: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa asiakkaan antamia maksutietoja – EU:n pikamaksuasetus tietää muutoksia maksukäytäntöihin3.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.
Sanoista teoiksi – finanssialan yhtiöt avaavat toimiaan luontokadon torjumiseksi1.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa20.8.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.
Rahastot mukaan osakesäästötiliin – FA:n Ahosniemi kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta15.8.2025 12:49:17 EEST | Tiedote
Finanssiala ry kehuu pääministeri Orpon ja elinkeinoministeri Puiston avausta laajentaa osakesäästötiliä rahastoihin. Ministerit ottivat asiaan kantaa Kauppalehdessä. Monipuoliset vaihtoehdot sijoitustuotteissa lisäisivät osakesäästötilin suosiota. Osakesäästötilin monipuolistaminen vaurastuttaisi suomalaisia ja edistäisi kansankapitalismia, talousosaamista ja sijoitusten hajautusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme