Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Suomessa yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus on kasvanut 27,7 prosenttiin kaikista synnytyksistä vuonna 2024. Suuntauksella on merkittäviä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä vaikutuksia.
– Lasten hankkimista myöhemmin harkitsevien naisten kannattaa muistaa, että raskauden lykkääminen ei ole riskitöntä. Etenkin sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten riskit ovat jopa suurempia, sanoo väitöskirjatutkija Zahra Roustaei.
Roustaein väitöstutkimuksessa tarkastellaan, miten äidin ikä ja sosioekonominen asema yhdessä vaikuttavat lasten kokonaismäärään ja äidin terveydentilaan liittyviin riskitekijöihin.
Tutkimustulosten perusteella ensimmäisen synnytyksen lykkääminen yli 30 ikävuoden oli yhteydessä väestötason kokonaishedelmällisyyteen, joka on alle kaksi lasta naista kohden. Sama ilmiö havaittiin kaikissa sosioekonomisissa luokissa, mutta alimpiin luokkiin kuuluvien naisten kokonaishedelmällisyys oli alhaisin useimmissa ikäryhmissä. Väestönkasvun ylläpitäminen edellyttää, että kutakin naista kohden syntyvien lasten määrä ylittää väestön korvautumistason 2,1.
Äidin terveydentilaan liittyvä eriarvoisuus kasvaa iän myötä
Vanhemmilla naisilla yleisempiä vaivoja ovat ylipaino ja raskausdiabetes, joiden tiedetään lisäävän komplikaatioiden riskiä raskauden aikana. Nämä äidin terveydentilaan liittyvät riskitekijät ovat yleisempiä heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla naisilla. Synnyttäjien keski-iän nousu lisää näitä eriarvoisuuksia entisestään.
Esimerkiksi vähintään 35-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä naisilla oli jopa 2,3 kertaa suurempi äidin ylipainoriski ja 1,6 suurempi raskausdiabeteksen riski kuin samanikäisillä ylempien sosioekonomisten luokkien naisilla. Tähän saattaa liittyä pitkäkestoista sosioekonomista huono-osaisuutta, joka voi lisätä iäkkäämpien äitien alttiutta terveysongelmille.
Arviolta 29 151 äidin ylipainotapausta (2004–2015) ja 9 045 raskausdiabetestapausta (2008–2015) olisi voitu estää poistamalla väestöryhmien välisiä eroja.
Lisäksi perinataalisen eli syntymäkauden aikaisen masennuksen riski on suurin teini-ikäisillä äideillä. Riski kuitenkin lähtee jälleen kasvuun 35-vuotiailla ja sitä vanhemmilla alempiin sosioekonomisiin luokkiin kuuluvilla naisilla, jotka lykkäävät lasten hankkimista. Tulokset tuovat päättäjien vastattavaksi tärkeän kysymyksen: Mitkä ovat hyvinvointivaltion kansanterveydelliset ja sosiaalipoliittiset painopisteet?
Yksinkertaista ratkaisua ei ole
Erittäin matalien hedelmällisyyslukujen ja äitien terveyserojen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen on monimutkaista. Ekosysteemitasolla se edellyttää toimia, jotka kohdistuvat synnyttäjien keski-iän kasvua ja äitien terveydentilaan liittyviä riskitekijöitä edistäviin ekososiaalisiin voimiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin. Toisaalta matala sosioekonominen asema tulee tunnistaa riskitekijänä yksilötason interventioissa, etenkin raskautta lykkäävillä naisilla.
Tutkimus perustuu syntyneiden lasten rekisterin, hoitoilmoitusrekisterin ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Tutkimusaineisto kattoi peräti 1 792 792 Suomessa synnyttänyttä naista vuosilta 1987–2016.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiZahra RoustaeiVäitöskirjatutkija, kätilöHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Puh:0449565764Zahra.Roustatei@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia8.9.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Rikoslain ihmiskäsitys on ristiriitainen ja luo epäoikeudenmukaisuutta2.9.2025 08:30:32 EEST | Tiedote
Rikosoikeutta ohjaavat ajatukset perustuvat enemmän politiikkaan ja moraaliin kuin tutkittuun tietoon, sanoo Esko Yli-Hemminki, jonka väitöstutkimus käsittelee rikosoikeuden ihmiskäsitystä.
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme