Suomen merimetsokannan kasvu taittui
11.9.2025 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Kesällä 2025 merimetson pesiä laskettiin Suomessa noin 31 910 kappaletta. Pesimäkanta pieneni edelliskesästä yhdellä prosentilla, noin 280 pesän verran. Muutos viime vuoteen on merkittävä, sillä vielä kesällä 2024 kannan kasvu oli 15 prosenttia pesien määrän ollessa 32 190.
”Kahtena edellisenä kesänä todettu poikkeuksellinen kasvu näyttäisi nyt tyrehtyneen, eikä muista Itämeren maista saapunut merkittävää uusien pesijöiden tulomuuttoa”, tutkija Pekka Rusanen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Merialueista suurin 13 prosentin kasvu todettiin Saaristomerellä, jossa pesien määrä kasvoi noin 560:lla. Tämä johtui maskulaisen yhdyskunnan kaksinkertaistumisesta yli tuhanteen pesään.
Suomenlahdella ja Perämerellä kasvu oli vain parin prosentin luokkaa, Suomenlahdella noin 180 ja Perämerellä 75 pesän verran. Merenkurkussa pesien määrä pieneni jopa viidenneksellä, 560 pesällä, ja Selkämerellä neljällä prosentilla, 520 pesällä.
Pohjanlahdella laskettiin noin 15 900 merimetson pesää, mikä oli tuhat pesää vähemmän kuin edeltävänä kesänä. Selkämerellä pesistä sijaitsi noin 11 390, joista lähes kaikki Satakunnassa, Merenkurkussa 2 190 ja Perämerellä 2 320. Suomenlahdella pesiä laskettiin noin 11 270 ja Saaristomerellä 4 730.
Sisämaassa havaittiin viime vuosien tapaan vain yksi noin tusinan pesän suuruinen yhdyskunta Päijät-Hämeessä. Porin rannikkojärven yhdyskunta pieneni lähes neljänneksellä noin 1 470 pesään.
Selkämerellä ja Suomenlahdella merimetson pesistä sijaitsi kummassakin runsas kolmannes, Saaristomerellä osuus oli 15 prosenttia ja Merenkurkussa ja Perämerellä molemmissa seitsemän prosenttia.
Kahdeksan yli tuhannen pesän yhdyskuntaa
Suomessa havaittiin 67 merimetsoyhdyskuntaa, jotka pesivät yhteensä 104 luodolla tai saarella. Yhdyskunnista yhdeksän pesi pienissä porukoissa merimerkkien, linjataulujen tai majakan rakenteissa.
Yli tuhannen pesän merimetsoyhdyskunnat sijaitsivat Porissa (2 kappaletta), Raumalla, Maskussa, Turussa, Raaseporissa, Espoossa ja Porvoossa. Näissä yhdyskunnassa pesi yli puolet koko Suomen merimetsokannasta. Suurin, Rauman satamassa sijaitseva yhdyskunta, pieneni reilulla tuhannella pesällä käsittäen vajaat 6 600 pesää.
Kuntatasolla merimetsojen pesämäärät runsastuivat eniten Porissa noin 840 ja Maskussa 490 pesän verran. Siikajoella, Uudessakaarlepyyssä, Salossa, Inkoossa, Siuntiossa, Helsingissä ja Loviisassa kanta kasvoi noin 100–300 pesällä kussakin.
Kanta pieneni eniten Raumalla 1 075 ja Mustasaaressa 810 pesällä. Kristiinankaupungissa, Kirkkonummella, Porvoossa ja Haminassa kanta pieneni noin 200–300 pesällä kussakin.
Pesintöjen yhteispinta-ala oli edelliskesän tapaan noin 76 hehtaaria. Puissa pesivien merimetsojen osuus jatkoi yhä kasvuaan ja oli jo kaksi kolmasosaa koko pesämäärästä, kun kuusi vuotta aiemmin osuus oli vain neljännes. Sisäsaariston puissa lähempänä asutusta pesivien yhdyskuntien osuus on kasvanut merikotkan voimistuneen saalistuksen myötä.
Uusia yhdyskuntia havaittiin Perämereltä itäiselle Suomenlahdelle
Uusia yhdyskuntia todettiin seitsemän, jotka sijaitsivat Oulussa, Siikajoella, Kokkolassa, Vaasassa, Taivassalossa, Sipoossa ja Loviisassa. Uudet yhdyskunnat käsittivät yhteensä noin 1 670 pesää. Lisäksi kolme yhdyskuntaa jatkoi pesintäänsä parin välivuoden jälkeen. Viime vuonna havaituista yhdyskunnista vain viisi pienikokoista autioitui.
Merimetsoyhdyskuntia häirittiin laittomasti ainakin Maalahdessa, Korsnäsissä, Kristiinankaupungissa ja Haminassa. Toukokuun alussa Maalahden ja Korsnäsin kahdella luodolla estettiin pesinnät, minkä myötä Vaasan saaristoon syntyi uusi yli viiden sadan pesän suuruinen yhdyskunta. Haminassa noin kolmen sadan pesän suuruisen yhdyskunnan kaikki munat kerättiin pois touko-kesäkuun vaihteessa.
”Pesintöjen estämisen tai pesien hävittämisen seurauksena merimetsot vaihtavat pesimäpaikkojaan, jotka voivat päätyä ihmisen kannalta entistä herkemmille vapaa-ajan asutuksen alueille”, Rusanen sanoo.
Merimetso on paluumuuttaja
Merimetso on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu ympärivuotisesti, eikä se kuulu EU:n metsästettävien lajien listalle. Itämerellä merimetso on palannut alkuperäisille asuinsijoilleen, eikä se kuulu kansallisen vieraslajistrategian piiriin.
Merimetsokannan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus. Seurannalla kerätään perustietoa lajin ekologiasta ja levittäytymisestä. Kiitämme lämpimästi niitä yli 60 henkilöä, jotka osallistuivat kesällä 2025 merimetsoyhdyskuntien laskentoihin, etsintöihin ja tarkistuksiin!
Lisätietoja
Tutkija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 13.–17.4.20269.4.2026 12:50:17 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Vanhat metsät sitovat hiiltä ja ylläpitävät hiilivarastoja9.4.2026 09:43:23 EEST | Tiedote
Luonnontilaisten, ikärakenteeltaan vanhojen metsien hiilensidontakyvystä on saatu uutta tutkimustietoa. Havainnot osoittavat, että vanhoilla metsillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi ne ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden turvaajia.
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme