Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.

Koulutusasteiden väliset tuloerot kasvussa
Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin perustuva Laboren analyysi viittaa siihen, että koulutustason nosto tuottaa edelleen merkittävää rahallista hyötyä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden käytettävissä olevat rahatulot olivat viime vuosina keskimäärin yli 80 prosenttia korkeammat kuin taustatekijöiltään samankaltaisilla perusasteen varassa olevilla.
Vuosina 2015–2023 koulutusasteiden väliset tuloerot jopa kasvoivat selvästi 35–40-vuotiaiden ikäryhmässä, vaikka ikäryhmän koulutustaso pysyi pitkälti ennallaan.
– Näyttää siltä, että 1970-luvun puolivälin jälkeen syntyneiden ikäryhmien koulutustasoa olisi voitu kasvattaa toteutunutta enemmän, koska koulutetuille on selvästi riittänyt kysyntää työmarkkinoilla, sanoo Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.
Koulutusalan valinta ratkaisee
Analyysi nostaa esiin koulutusalan merkityksen tulojen kannalta. Esimerkiksi monet tekniikan alojen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet ansaitsivat viime vuosina keskimäärin enemmän kuin tietyiltä humanistisilta tai taidealoilta maisteriksi valmistuneet.
– Kuvataideala on tulokehityksen kannalta erityisen riskipitoinen: eri koulutusasteilta valmistuneiden kuvataiteilijoiden tulotaso on lähellä pelkän peruskoulun käyneiden tasoa, huomauttaa Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen.
Erittäin tuottavia aloja lääketiede ja hammaslääketiede
Viime vuosina omassa luokassaan ovat olleet lääketieteestä ja hammaslääketieteestä yliopistotutkinnon suorittaneet. Näiden ryhmien keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot ovat olleet yli 2,5-kertaiset verrattuna pelkän perusasteen varassa oleviin.
Myös sotilas- ja puolustusala, suojeluala, kaupan ja hallinnon alat sekä useimmat tekniikan alat näyttäytyvät tuottavina alavalintoina koulutusasteesta riippumatta.
Tuloerot voivat muuttua nopeasti
Tulokset muistuttavat, että koulutusalojen tulonäkymät eivät aina pysy ennallaan. Analyyysissä havaittiin, että tuloero suhteessa perusasteeseen oli kaventunut joillakin aloilla, esimerkiksi ammattikorkeakoulujen palvelualoilla sekä yliopistojen tilastotieteessä.
Samaan aikaan keskimääräistä parempaa tulokehitystä nähtiin muun muassa useilla tekniikan ja maa- ja metsätalouden aloilla sekä lääketieteessä.
– Tulonäkymät voivat muuttua nopeasti, mikä korostaa ajantasaisen tiedon merkitystä koulutusvalintoja tehtäessä, Suhonen painottaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiJuuso VillanenväitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
juuso.p.villanen@jyu.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme