Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.

Luontotyyppien tilanne (ymparisto.fi) on heikko varsinkin boreaalisella alueella. Tällä suurimman osan Suomesta kattavalla alueella kolme neljäsosaa luontotyypeistä on epäsuotuisalla suojelutasolla. Vain aivan pohjoisimmassa osassa Suomea eli alpiinisella alueella tilanne on parempi, sillä ihmistoiminnan negatiiviset vaikutukset luontotyyppeihin jäävät pohjoisessa eteläistä Suomea pienemmiksi. Luontodirektiivin luontotyyppeihin kuuluu esimerkiksi soita, metsiä, niittyjä ja rannikon luontotyyppejä.
“Luontotyyppien tilaa voidaan parantaa suojelua ja ennallistamista lisäämällä ja kokonaisvaltaisella maankäytön suunnittelulla”, raportointien koordinoinnista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Marita Arvela kertoo.
Lintudirektiivin raportoinnin tulokset (ymparisto.fi) kertovat, että Suomessa on enemmän väheneviä kuin runsastuvia lintulajeja. Lintukantojen vähenemisen tärkeimmät syyt ovat elinympäristöjen katoaminen ja niiden laadun heikkeneminen ihmistoiminnan kuten voimakkaan metsä- ja maatalouden myötä. Ilmastonmuutos heikentää pohjoisten lajien tilannetta ja auttaa eteläisiä lajeja levittäytymään pohjoista kohti. Linnuista menestyneitä lajeja ovat etenkin suurikokoiset lajit, jotka ovat hyötyneet rauhoituksesta.
“Lintulajien taantuminen on pysäytettävissä huomioimalla luonto paremmin maankäytössä sekä elinympäristöjen suojelulla ja ennallistamisella. Esimerkiksi taantuvien vesi- ja rantalintujen tilannetta voidaan parantaa lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostus- ja hoitotoimilla, soiden ennallistamisella, vieraslajeja torjumalla sekä metsästyssääntelyllä”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Aleksi Mikola toteaa.
Luontodirektiivin lajeihin (ymparisto.fi) kuuluu erilaisia lajiryhmiä, esimerkiksi putkilokasveja, sammalia, nisäkkäitä, nilviäisiä, kovakuoriaisia ja perhosia. Lajeista entistä suurempi osuus on epäsuotuisalla suojelutasolla. Keskeiset tilan parantamiseen tähtäävät toimet ovat osin samoja kuin linnuilla: elinympäristöjen tilan parantamista ennallistaen tai erilaisten ihmisen aiheuttamien häiriöiden vähentämistä.
“Monille luontodirektiivin lajeille yleiset, elinympäristöjä parantavat toimenpiteet eivät yksin riitä, mutta lajit voivat hyötyä merkittävästi erikseen räätälöidyistä toimenpiteistä. Lajiasiantuntemuksen varmistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen ovat avainasemassa, jotta toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa onnistutaan”, ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Mittava luontotietopaketti kootaan säännöllisesti kuuden vuoden välein
Suomen ympäristökeskus (Syke) koordinoi viimeisimmät luonto- ja lintudirektiivien mukaiset arvioinnit ja raportoinnit ympäristöministeriön ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä useiden eri organisaatioiden kanssa. Raportointi kokosi yhteen suuren määrän monipuolisia, usean tutkimuslaitoksen ja organisaation tuottamia laji- ja luontotyyppiaineistoja kaudelta 2019–2024.
EU:n jäsenmaat raportoivat kuuden vuoden välein Euroopan komissiolle luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien kehityksestä kohti suotuisaa suojelutasoa. Lintudirektiivi kattaa kaikki Suomessa luonnonvaraisina esiintyvät lajit, joiden populaatiokoot ja kannankehitykset kootaan raportissa yhteen.
Luontodirektiivin raportointi tehtiin nyt neljännen kerran ja lintudirektiivin osalta raportoitiin kolmatta kertaa.
Raportoinnin tulokset auttavat kohdentamaan investoinnit luonnon tilan parantamiseksi
Luonto- ja lintudirektiivien velvoitteet ovat olleet voimassa Suomessa jo 30 vuoden ajan, mutta ne eivät ole kirittäneet riittävästi toimia luonnon tilan heikkenemisen pysäyttämiseksi. Suomi valmistelee parhaillaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa EU:n ennallistamisasetuksen mukaisesti. Nyt valmistuneen suojelutasoarvioinnin luontotyyppien pinta-alat toimivat pohjatietona ennallistamistavoitteiden asettamisessa.
Suojelutasoarvioinnin tulokset auttavat maita kohdentamaan investoinnit luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen tilan parantamiseksi kustannustehokkaasti. Suomen ympäristökeskus on koonnut Suomen luontotyyppejä koskevat suojelutasoarvioinnin tulokset ensimmäistä kertaa julkaisuksi (helda.helsinki.fi).
“Syken julkaisussa esitellään ensimmäistä kertaa suomeksi suojelutasoarvioinnin menetelmä luontotyypeille ja avataan sekä suojelutasoarviointiin että ennallistamisasetukseen liittyviä käsitteitä”, Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Aija Kukkala kertoo.
Raportissa esitetään ekologisin perustein laaditut asiantuntija-arviot luontotyyppien suotuisista viitealoista. Suotuisalla viitealalla tarkoitetaan luontotyypin ekologisesti riittävää vähimmäispinta-alaa. Myös luontotyypin hyvässä ja huonossa tilassa olevaa pinta-alaosuutta arvioidaan säännöllisesti osana suojelutasoarviointia.
Suotuisalla suojelutasolla tarkoitetaan luontodirektiivin suojelutasoarvioinnissa tilannetta, jossa luontotyypin levinneisyys- ja esiintymisalue ovat riittävän laajat, ja sen ekologiset toiminnot, rakenteet sekä lajisto riittävän hyvässä tilassa turvatakseen luontotyypin säilymisen pitkällä aikavälillä. Vastaavasti lajien osalta suotuisa suojelutaso kuvaa tilannetta, jossa laji pysyy elinvoimaisena luontaisessa elinympäristössään pitkällä aikavälillä, sen luontainen levinneisyysalue ei pienene ja elinympäristöä on riittävästi. Suotuisan suojelutason saavuttaminen on luontodirektiivin keskeinen tavoite, jonka saavuttamista EU:n luonnon ennallistamisasetus entisestään edesauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luontodirektiivin luontotyyppeihin liittyvät kysymykset:
erikoissuunnittelija Marita Arvela, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 320
erityisasiantuntija Aija Kukkala, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 244
Luontodirektiivin lajeihin liittyvät kysymykset:
erikoissuunnittelija, ryhmäpäällikkö Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1387
Lintudirektiivin lajeihin liittyvät kysymykset:
tutkija Aleksi Mikola, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 1038
Viestintä:
viestintäasiantuntija Jukka-Pekka Ronkainen, Suomen ympäristökeskus, p. 029 525 2333
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
- Ympäristöministeriön tiedote 12.9.2025: Luonnon tilasta tuore arvio - Suomi raportoi EU:lle luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä (ym.fi)
- Raportointitulokset luontodirektiivin luontotyypeistä (ymparisto.fi)
- Raportointitulokset luontodirektiivin lajeista (ymparisto.fi)
- Raportointitulokset lintudirektiivin lajeista (ymparisto.fi)
- Suomen ympäristökeskuksen raportti: Luontodirektiivin luontotyypit Suomessa: Luontodirektiivin mukainen suojelutasoarviointi 2019–2024 ja ennallistamisasetuksen luontotyyppejä koskevat tavoitteet (helda.helsinki.fi)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Tillväxten av Finlands skarvpopulation planade ut11.9.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sommaren 2025 räknades cirka 31 910 skarvbon i Finland. Den häckande populationen minskade med en procent från föregående sommar, med cirka 280 bon. Förändringen jämfört med förra året är betydande, eftersom tillväxten sommaren 2024 var 15 procent, med 32 190 bon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme