Kemianteollisuuden yrityksiltä täystyrmäys EU:n kauppadiilille – jopa satojen miljoonien eurojen isku toimialalle

Asia selviää syyskuun alussa toteutetussa Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssista, jossa selvitettiin jäsenyritysten näkemyksiä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimukseen ja tullitasoon.

Yhdysvaltojen asettamat 15 prosentin vientitullit aiheuttavat merkittäviä kustannuksia suomalaiselle kemianteollisuudelle. Peräti 80 prosenttia Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä raportoi tullien vaikuttavan negatiivisesti liiketoimintaansa.

Vaikutukset näkyvät monella tasolla. Osa yrityksistä kärsii suoraan viennin vaikeutumisesta Yhdysvaltoihin, toisilla ongelmat välittyvät asiakkaiden haasteiden kautta. Lisäksi tullit heijastuvat laajemmin talouteen, mikä vähentää kysyntää. Eniten harmia yrityksille koituu välillisistä vaikutuksista – 65 prosenttia yrityksistä raportoi, että välilliset vaikutukset aiheuttavat haasteita liiketoimintaan.

Yhdysvaltojen markkinoille vaikea löytää korvaajaa, Kemianteollisuus ry peräänkuuluttaa vahvaa EU:ta

Yhdysvallat nousi Suomen kemianteollisuuden tärkeimmäksi vientimaaksi vuonna 2024. Kemianteollisuuden vienti Yhdysvaltoihin kipusi liki kolmeen miljardiin euroon, mikä oli liki 40 prosenttia koko Suomen Yhdysvaltojen tavaraviennistä. Noin 60 prosenttia Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksistä käy kauppaa suoraan tai epäsuorasti Yhdysvaltojen kanssa. Ei ole siis lainkaan merkityksetöntä, mihin suuntaan kauppasuhteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä kehittyvät.

Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssin mukaan 15 prosentin tullitaso merkitsee yksittäisille yrityksille kymmenien miljoonien eurojen menetyksiä liikevaihtoon. Koko alan osalta menetykset nousevat satoihin miljooniin euroihin. Yritysten arviot liikevaihdon menetyksestä vaihtelevat 0–15 prosentin välillä, mediaaniarvon ollessa 5 prosenttia.

Suomalaiset kemianteollisuuden yritykset varoittavat, että EU:n asema globaalissa mittakaavassa horjuu, eikä sen nykyinen kauppapolitiikka riitä turvaamaan teollisuuden kilpailukykyä ja kasvua maailmanmarkkinoilla.

– Suomi on EU:ssa pieni toimija, mutta samalla koko EU:sta on vaarassa tulla maailman mittakaavassa pikkupelaaja. Ongelmana on, että Kiina, Intia ja Yhdysvallat pelaavat eri säännöillä – ja EU pitää yllä suuria egoja ilman todellista voimaa, kun muut menevät ohi, tiivistää suomalainen yritysjohtaja vastauksessaan.

Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto puolestaan huomauttaa, että EU:n toiminta kauppaneuvotteluissa on näyttäytynyt ulospäin lammasmaiselta.

– Kauppapolitiikan pitäisi olla EU:n ydinosaamista, mutta se, että EU poistaa kokonaan tuontitullinsa saadakseen 15 prosentin vientitullit, kertoo Trumpin vieneen EU:ta kuin litran mittaa. Tarvitsemme vahvan EU:n, jolla on kanttia neuvotella yhteisen talousalueen eduista ja kauppapolitiikasta, Aalto alleviivaa.

Yleistunnelma on odottava ja epävarma

Syyskuussa tehdyn jäsenpulssin mukaan 45 prosenttia kemianteollisuuden toimitusjohtajista arvioi yrityksensä tilanteen huonoksi tai erittäin huonoksi. Osuus on pysynyt samalla tasolla jo kahden vuoden ajan. Tilanne on heikentynyt merkittävästi 2020-luvun alkuvuosista. Joulukuussa 2021 vastaava lukema oli vain 10 prosenttia. Yritykset odottavat tilanteen hieman paranevan, mutta samanlaisia toiveita on ollut joulukuusta 2023 lähtien.

– Yritysten puheissa on ripaus aiempaa positiivisempia tunnelmia, mutta silti yleistunnelma on odottava ja epävarma. Parempaa tämä on kuin viime vuonna, mutta tilannetta ei voi missään nimessä kuvata laaja-alaisesti hyväksi, Mika Aalto kuvaa.

Julkisessa keskustelussa näkemykset markkinatilanteesta vaihtelevat. Kemianteollisuus ry:n mukaan tilastotietoja on syytä lukea huolella. Tuotantomääriä ja uusia tilauksia kuvaavissa tilastoissa painottuu lääketeollisuus, ja uusia tilauksia tarkasteltaessa on huomioitava hintatason muutos: tilausten arvo on noussut, mutta tilausmäärät ovat palautuneet vasta tyypilliselle tasolleen.

– Etenkin peruskemian tuotanto takkuaa yhä. Euroopasta ei tule vetoapua ja kiinalaiset painavat kovaa päälle. Tekisi mieli povata parempaa, mutta kysynnässä on yhä pehmeyttä. Takana on kaksi erittäin heikkoa vuotta, kertoo Kemianteollisuus ry:n pääekonomisti Sampo Pehkonen.

Kysely toteutettiin 3.–5.9.2025. Kyselyyn vastasi 83 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.