Työterveyslaitos

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: syyskuu 2025

Jaa

Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti yhdeksän tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työvuorojen suunnittelua sosiaali- ja terveysalalla, pölyaltistumista valimossa ja työn intensiivistymistä asiantuntijatyössä. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.

Työterveyslaitoksen uutinen 24.9.2025

Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu tiiviisti Työterveyslaitoksen tutkijoiden tuoreimmat tutkimusjulkaisut – katsaus ilmestyy noin kerran kuussa. Toivomme, että tutkimustietoamme hyödynnetään laajasti suomalaisen työelämän kehittämisessä.

Syyskuun tutkimuskatsauksen sisällys

  1. Alustatyön reiluus riippuu verkkoalustan kontrollista ja työntekijöiden odotuksista
  2. Työvuorosuositusten systemaattinen tarkastelu voi edistää hyvinvointia
  3. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti sote-alalla
  4. Myönteiset asenteet työssä tukevat terveyttä ja organisaation tuottavuutta
  5. Pölyaltistuminen valimotyössä lisää hengityselinoireita ja -sairauksia
  6. Työajanodotteissa on selkeitä ammattiluokittaisia eroja eri Pohjoismaissa
  7. Matalan kynnyksen keikat tarjoavat polkuja hoiva-alan töihin
  8. Työterveyshuollon potilasportaaleissa voisi olla enemmän tietoa työkyvystä
  9. Työn intensiivistyminen heijastuu työkykyyn haastavassa asiantuntijatyössä

Tutustu tutkimuksiin alla tai lataa katsaus pdf-muodossa (liitteenä).

 

1. Alustatyön reiluus riippuu verkkoalustan kontrollista ja työntekijöiden odotuksista

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin digitaalisten alustojen kautta työskentelevien ihmisten subjektiivisia kokemuksia alustojen toiminnan reiluudesta ja sitä, miten yksilölliset reiluuden kokemukset muodostuvat. Tutkimuksen kohteena olivat alustatyöntekijät, jotka työskentelivät eri tavoin hallinnoiduilla digitaalisilla alustoilla. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina 24 henkilölle.

Tulokset osoittivat, että vähemmän johtavilla markkinalogiikkaan perustuvilla alustoilla työtä tekevät arvioivat alustatyön reiluutta yrittäjyyden normien kautta. Yhtiölogiikkaan nojaavilla ja vahvasti kontrolloiduilla alustoilla käsitykset alustatyön reiluudesta olivat moninaisempia ja liittyivät muun muassa työsuhteen normeihin, itseohjautuvuuteen ja elämäntilannetekijöihin.

Kontrollimekanismit vaihtelivat alustojen välillä, ja työntekijöiden taustojen ja tarpeiden todettiin olevan monimuotoisia. Alustatyöntekijöiden käsitykset työnsä reiluudesta eivät ole siis yhtenäisiä, vaan vaihtelevat alustan toimintalogiikan ja yksilöllisten odotusten mukaan. Osa alustatyötä tekevistä hahmottaa työnsä itsenäisen yrittäjyyden kautta. Osa heistä taas odottaa alustayritysten ottavan työnantajaroolia ja suurempaa vastuuta työtä tekevistä.

Julkaisu: Immonen, J. & Seppänen, L. (2025). Fairness through employment or entrepreneurship? Platform workers’ fairness references on differently-controlled online labour platforms. Work in the Global Economy, 1–26. https://doi.org/10.1332/27324176Y2025D000000042

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

2. Työvuorosuositusten systemaattinen tarkastelu voi edistää hyvinvointia

Työterveyslaitoksessa on kehitetty Työaikojen liikennevalo -suositukset osaksi Titania®-vuorosuunnitteluohjelmiston työvuoroergonomian kuormittavuuden tarkastelua. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten vuoroergonomian tarkastustoiminnallisuuden käyttö vaikutti vuorotyötä tekevien hyvinvointiin, koettuun työkykyyn, psyykkiseen kuormitukseen tai univaikeuksiin.

Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisella asetelmalla, ja aineistona käytettiin kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusta.

Tulokset osoittivat, että vuoroergonomian tarkastustoiminnallisuuden käytöllä ei ollut yhteyttä sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöiden hyvinvointiin osastotasolla. Yksilötasolla riski psyykkiseen kuormitukseen oli kuitenkin vähäisempi tarkastustoiminnallisuutta käyttävillä verrattuna niihin, joiden osastoilla vuorosuunnittelija käytti tarkastustoiminnallisuutta vain vähän tai ei lainkaan.

Tulosten pohjalta suositellaan tarkastustoiminnallisuuden ja työvuorosuositusten perusteellisempaa käyttöä ja hyvää organisaation tarjoamaa osastotasoista tukea vuoroergonomiaan, jotta selvempiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin voitaisiin saada.

Julkaisu: Karhula, K., Shiri, R., Ervasti, J., Koskinen, A., Ropponen, A., Sallinen, M., Turunen, J. & Härmä, M. (2025). Effects of the use of a shift schedule evaluation tool with ergonomic recommendations on employee wellbeing – a quasi-experiment in the Finnish healthcare sector. Applied Ergonomics, 104638. https://doi.org/10.1016/j.apergo.2025.104638

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

3. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet erityisesti sote-alalla

Tässä tutkimuksessa selvitettiin laajan kansallisen rekisteriaineiston pohjalta, miten työssäkäyvän väestön mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolopäivien määrät kehittyivät vuosien 2007 ja 2021 välillä. Erityisesti tarkasteltiin sitä, onko sairauspoissaolopäivien määrän kasvu keskittynyt tiettyihin ammattiluokkiin tai toimialoihin ja miten masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön liittyvien sairauspoissaolopäivien osuudet ovat kehittyneet väestöryhmissä.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot (MTP) ovat lisääntyneet voimakkaasti vuodesta 2017 lähtien, erityisesti alemmassa toimihenkilöasemassa työskentelevillä naisilla. Vaikka naisten sairauspoissaolot kasvoivat lähes jokaisella toimialalla, kasvu oli suurinta sosiaali- ja terveysalalla. Ahdistuneisuushäiriön suhteellinen osuus MTP-päivistä moninkertaistui. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyvät poissaolot ylittivät masennukseen liittyvät poissaolot.

Vaikka MTP-päivien kasvu onkin tietyissä toimiala- ja väestöryhmissä selvästi suurempaa kuin toisissa, myös muutokset kulttuurisissa toimintamalleissa ja hoitoon hakeutumisen kynnyksessä vaikuttavat eroihin mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa.

Julkaisu: Väänänen, A., Gluschkoff, K., Varje, P. & Selinheimo, S. (2025). Mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kehitys työssäkäyvässä väestössä 2007–2021  Kansallisesti edustava rekisteritutkimus muutostrendeistä ja väestöryhmäeroista. Yhteiskuntapolitiikka, 90(4). https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090995094

Julkaisutyyppi: Artikkeli

4. Myönteiset asenteet työssä tukevat terveyttä ja organisaation tuottavuutta

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin kolmeen pohjoismaisessa työ- ja organisaatiopsykologian tutkimuksessa esiintyvään keskeiseen käsitteeseen: työtyytyväisyyteen, organisaatioon sitoutumiseen ja työn imuun. Katsauksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka tukevat näitä työhön liittyviä positiivisia asenteita, ja seurauksia, joita niillä on työntekijöille ja organisaatioille.

Katsauksessa tunnistettiin erilaisia organisatorisia, sosiaalisia, tehtävään liittyviä ja henkilökohtaisia resursseja, joilla näitä myönteisiä tunne- ja motivaatiotiloja työssä voidaan tukea. Tällaisia olivat muun muassa tukea antava johtaminen, yhteistyö, hyvä työn hallinta ja oma terveydentila.

Positiiviset seuraukset näistä motivaatiotiloista jaoteltiin yksilöön ja työhön liittyviin lopputulemiin, kuten parempi fyysinen ja psyykkinen terveys, vähäisempi työuupumus, parempi työn laatu sekä parempi työvoiman pysyvyys.

Erilaisilla johtamiseen, työpaikan käytäntöihin ja yksilöön liittyvillä toimenpiteillä voidaan edistää työntekijöiden myönteisiä asenteita työtä kohtaan ja samalla parantaa organisaation tuottavuutta.

Julkaisu: Li, J. & Hakanen, J. (2025). Positive work environments that promote a sustainable working life: The importance of work engagement, job satisfaction, and organizational commitment. Swedish Agency for Work Environment Expertise. https://sawee.se/publications/positive-work-environments-that-promote-a-sustainable-working-life-the-importance-of-work-engagement-job-satisfaction-and-organizational-commitment-swedish-agency-for-work-environment-expertise-sys/

Julkaisutyyppi: Raportti

5. Pölyaltistuminen valimotyössä lisää hengityselinoireita ja -sairauksia

Valimotyöntekijät altistuvat työssään terveysvaaroille, kuten kaasuille ja pölyille, jotka voivat lisätä hengityselinsairauksien riskiä. Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin rauta- ja teräsvalimon työntekijöiden työperäistä pölyaltistumista ja sen yhteyttä hengityselinoireisiin ja -sairauksiin, keuhkojen toimintaan ja tulehduksen merkkiaineisiin. Tutkimus toteutettiin sekä poikkileikkaus- että seurantatutkimusasetelmilla. Aineistoa kerättiin muun muassa kyselyillä ja hengitysilmamittauksilla.

Tulokset osoittivat, että pölyaltistuminen voi aiheuttaa elimistössä tulehdusreaktiota jo ennen kliinisen sairauden ilmenemistä. Pölylle altistuneilla valimotyöntekijöillä ilmeni kroonisia hengityselinoireita ja alentunutta keuhkofunktiota enemmän kuin ei-altistuneilla työntekijöillä. Oirekyselyt ja keuhkofunktiotulokset viittasivat myös siihen, että keuhkoahtaumatauti ja krooninen bronkiitti saattavat olla alidiagnosoituja.

Oirekyselyiden aktiivisempi käyttö voisi auttaa tunnistamaan lisätutkimuksia tarvitsevia henkilöitä paremmin. Pölyaltistumista valimotyössä ja muilla teollisuudenaloilla voidaan ehkäistä työoloja kehittämällä.

Julkaisu: Koskela, K. (2025). Respiratory morbidity, pulmonary function and inflammatory markers in foundry workers. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4041-4

Julkaisutyyppi: Väitöskirja

6. Työajanodotteissa on selkeitä ammattiluokittaisia eroja eri Pohjoismaissa

Työurien pituuden tiedetään vaihtelevan voimakkaasti sekä ammattien että eri maiden välillä. Ammattiluokittaisia eroja on havaittu myös siinä, mistä syystä työelämästä poistutaan: eläkkeelle, työttömäksi vai työkyvyttömyyseläkkeelle. Koska nämä syyt kietoutuvat voimakkaasti työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaan, niiden yleisyys vaihtelee maasta toiseen.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin työajanodotteita ja työvuosien menettämisen syitä. Niitä tarkasteltiin eri ammattiluokissa työskentelevillä työntekijöillä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa rekisteriaineistoilla.

Ammattiluokittaiset erot työajanodotteissa ja menetetyissä työvuosissa olivat selkeitä kaikissa Pohjoismaissa. Lainsäätäjillä, johtajilla, ylimmillä virkamiehillä ja erityisasiantuntijoilla oli pisin ja palvelu- ja myyntialalla suorittavissa ammateissa (manual occupations) oli lyhin työajanodote. Syyt menetettyjen työvuosien taustalla vaihtelivat maittain. Merkittävimpiä syitä olivat Tanskassa työkyvyttömyyseläke, Suomessa työttömyys ja Norjassa sairauspäiväraha.

Tulokset osoittavat, että työurien pidentämiseen tähtääviä toimia kannattaa kohdentaa erityisesti niihin ammattiluokkiin, joissa työajanodotteet ovat järjestään lyhyitä. Suomessa olisi tärkeää kehittää toimia työttömyyden ehkäisemiseksi.

Julkaisu: Undem, K., Leinonen, T., Falkstedt, D., Johansson, G., Pedersen, J., Viikari-Juntura, E., Mehlum, I.S., & Solovieva, S. (2025). Occupational differences in working life expectancy and working years lost in Nordic countries. Scandinavian journal of work, environment and health, 51(5):423-432. https://doi.org/10.5271/sjweh.4239

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

7. Matalan kynnyksen keikat tarjoavat polkuja hoiva-alan töihin

Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin (TEOS) -hankkeessa kehitettiin ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Tavoitteena oli edistää nuorten ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymismahdollisuuksia rakentamalla kohtaantoa matalan kynnyksen keikkatyöntekijöiden ja hoivakotien keikkatyötarpeiden välille.

Hankkeeseen osallistuneissa hoivakodeissa toteutettiin työnkuvien muotoilun kehittämisprosessi. Sen pohjalta ideoitiin tehtäviä matalan kynnyksen keikkatyöhön. Kehittämistyössä havaittiin, että ikääntyneiden palveluissa on löydettävissä keikkatehtäviä, jotka eivät vaadi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista osaamista. 

Seitsemässä hoivakodissa toteutettiin keikkakokeilu. Keikat olivat 2–4 tunnin mittaisia, ja tehtävät liittyivät pääsääntöisesti virkistystoimintaan, kuten ulkoilussa auttamiseen. Kokeiluja tehtiin kahden eri mallin (alustamalli ja täsmätuettu malli) mukaan. Hoivakodeissa huomattiin, että onnistunut keikka edellyttää huolellista suunnittelua, selkeää tehtävänkuvaa ja riittävää ohjeistusta. Täsmätuetussa mallissa korostui myös työvalmentajan rooli.

Matalan kynnyksen keikkatoiminnan kokeilu vaati hoivakodeilta ajallista, ajatuksellista ja taloudellista investointia. Siksi se kannattaisi sisällyttää osaksi hoivakodin pitkäjänteisempää palvelun, työn ja osaamisen kehittämistä.

Julkaisu: Weiste, E., Koskela, I., Käpykangas, S., Launonen, M., Levonius, V., Paavolainen, M., Paavo-la, S., Pirinen, S., Ranta, L., Ruuska, R., Seppänen, L., Tahvanainen, L., & Valkama, V. (2025). Matalan kynnyksen keikkatyöt ikääntyneiden palveluissa. Työtä, tekijöitä ja osaamista ikääntyneiden palveluihin – hankkeen arviointia. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-215-1

Julkaisutyyppi: Hankkeen loppuraportti

8. Työterveyshuollon potilasportaaleissa voisi olla enemmän tietoa työkyvystä

Potilasportaalit ovat olennainen osa modernia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Portaalit tarjoavat potilaille pääsyn henkilökohtaisiin tietoihin ja mahdollistavat kommunikoinnin terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden kokemuksia työterveyshuollon potilasportaalien käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä sekä sitä, mitkä tekijät vaikuttavat kokemuksiin. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella.

Käytettävyys koettiin yleisesti hyväksi. Alle 50-vuotiaat ja ne, joilla oli vahvat tietotekniset taidot, kokivat käytettävyyden paremmaksi kuin muut. Kokemus portaalin hyödyllisyydestä oli ristiriitaisempaa. Hieman yli puolet vastaajista koki portaalin antavan hyvän katsauksen työntekijän työkyvystä. Reilu kolmannes koki, että portaali antaa kattavan kuvan työolosuhteista.Käyttäjän tyytyväisyyskokemus oli vahvasti yhteydessä koettuun käytettävyyteen ja hyödyllisyyteen. Säännöllisesti portaalia käyttävät kokivat sen paremmaksi kuin satunnaiskäyttäjät.

Portaalin ei juuri koettu antavan neuvoja työkyvyn tai työolosuhteiden parantamiseksi. Työterveyshuollon potilasportaaleja tulisi kehittää niin, että ne tarjoaisivat enemmän tietoa työkyvystä, työoloista ja esimerkiksi työympäristön riskeistä ja kuormitustekijöistä. Nämä parannukset voivat lisätä potilaiden tietoisuutta työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Julkaisu: Nissinen, S., Toivio, P., & Sormunen, E. (2025). Usability and usefulness of occupational health care patient portals: Patient-based cross-sectional study. JMIR Human factors, 12: e73197. https://doi.org/10.2196/73197

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

9. Työn intensiivistyminen heijastuu työkykyyn haastavassa asiantuntijatyössä

Työn intensiivistyminen eli työn vaatimusten kasvu ja työtahdin kiristyminen ovat yhteydessä työntekijöiden hyvinvoinnin heikentymiseen. Tässä tutkimuksessa seurattiin hyvinvointialueiden organisaatiomuutoksen valmistelutyöhön osallistuneiden työntekijöiden kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja niiden heijastumista koettuun työkykyyn.

Kyselyiden perusteella tässä haastavassa asiantuntijatyössä erityisesti suuri työmäärä oli keskeinen heikentyneeseen työkykyyn liittyvä kuormitustekijä. Yhdistettynä epävarmuuteen työsuhteen jatkumisesta ja vahvaan työmotivaatioon, suuri työmäärä saattoi johtaa kestämättömään työtahtiin. Muita kuormitustekijöitä olivat esimerkiksi epäselvä johtaminen ja puutteellinen lähiesihenkilötyö. Hyvä yhteistyö koettiin tärkeäksi voimavaratekijäksi. 

Tulokset osoittavat selkeän johtamisen tärkeyden ja sen, että työn vaatimuksia pitää kohtuullistaa intensiivistyvässä työelämässä. Liialliseen työkuormitukseen on puututtava aktiivisesti työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Julkaisu: Lahti, H., Tienhaara, A., & Laitinen, J. (2025). Kokemuksia haastavasta asiantuntijatyöstä suuren työkuorman varjossa: Kuormitustekijät ja voimavarat intensiivistyneessä työssä ja niiden heijastuminen työkykyyn. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(3), 552–565. https://doi.org/10.23990/sa.147395

Julkaisutyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu

Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Liitteet

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.

I expertarbete svallar arbetet ofta över – största arbetspressen inom undervisningsbranschen29.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Enligt en färsk undersökning är arbetsbördan i expertarbete ofta för stor och arbetet omfattar uppgifter som inte ingår i den egna arbetsbeskrivningen. Arbetet kan vara i tankarna i skadlig grad även på fritiden. Essentialisering hjälper till att avgränsa arbetet, hitta arbetets kärna och minska belastningen. Som stöd behövs också förändringar på organisationsnivå.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye