Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen: Lahden puualan teknologiakeskushanke vauhdittaa pk-yritysten kasvua

Puutuotealan hyödynnettävä vahvuuksiaan paremmin

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen mielestä uusi keskus mahdollistaisi tutkimus- ja kehityshankkeiden paremman hyödyntämisen ja uusien innovaatioiden luomisen pk-yrityksissä. – Innovaatiokeskuksen tulisi olla itsenäinen toimija, joka hyödyntää oppilaitosten resursseja, kuten kalustoa, opetushenkilöstöä ja opiskelijoita. Tavoitteena on edistää yritysten kasvua keskisuuriksi, suuriksi ja vientiyrityksiksi. Oppilaitokset hyötyisivät tästä yhteistyöstä, kun opettajat päivittävät osaamistaan yritysten nykyteknologioista ja opiskelijat saavat työelämäkontaktia sekä käytännönläheistä kokemusta.

Rahoitusta Pylkkänen odottaa kaupungeilta, säätiöiltä ja yrityksiltä. – Kaupungit voisivat priorisoida rahoitusta innovaatiokeskuksen pohjarahoitukseen. Yritykset, jotka pyytävät apua innovaatiokeskukselta, maksavat myös osan kustannuksista. Tuloksia voi odottaa noin 2–4 vuoden kuluessa.

–Puualan teknologian kehittämiseen kannattaa keskittyä Lahdessa, koska alueella on vahvaa osaamista ja perinteitä alalla. Vaikka puuala on valittu pilottihankkeeksi, vastaavaa mallia voidaan soveltaa myös muilla aloilla ja alueilla.

Pylkkäsen mielestä puurakentamisen edistämisessä on haasteita erityisesti kansainvälisessä kilpailussa. – Kilpailu on kovaa, ja laadulla ei aina pystytä antamaan sille kuuluvaa arvoa. Suomen vahvuuksia tulisi hyödyntää paremmin. Vähähiilisen rakentamisen trendi ja regulaatio tarjoavat kuitenkin uusia mahdollisuuksia, sillä puurakentaminen on tehokas hiilinielu.

Mallia Kanadasta

Puusepänliike Wooden Oy:n yrittäjä Ola Kukkasniemi on perehtynyt Kanadan malliin, jossa oppilaitosten yhteyteen on perustettu eri toimialoihin erikoistuneita teknologiakeskuksia. – Kanadan mallissa yritykset esittävät tarpeensa innovaatiokeskukselle, mikä käynnistää nopean toteutusprosessin. Tässä mallissa ei tarvita hankehakemuksia, koska se perustuu verohyvitysjärjestelmään. Nopea reagointi mahdollistaa sen, että yritykset saavat apua tarpeisiinsa välittömästi.

–Suomen mallin kehityksessä on tärkeää välttää perinteisiä toimintatapoja, jotta voidaan varmistaa, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja palvelee yritysten tarpeita. On olennaista, että malli on yrityslähtöinen eikä hankerahoituslähtöinen.

Uuden teknologian ja T&K hankkeista saatavan tiedon siirto yrityksiin on Kukkasniemen mukaan keskeistä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. – Tehokkuuden parantaminen ja kilpailuedun saavuttaminen edellyttävät uusien teknologioiden käyttöönottoa. Mallin ensisijainen tavoite ei ole yritysten rahoituksen lisääminen, vaan tehokkaan järjestelmän luominen. Tukitoimien tulisi keskittyä keskusten operatiiviseen toimintaan, eikä yksittäisten yritysten tukemiseen.

–Mallin tavoitteena on myös kaventaa osaamiskuilua oppilaitosten ja yritysten välillä. Uuden teknologian siirtokeskus mahdollistaa opettajien ja opiskelijoiden osaamisen päivittämisen, mikä parantaa heidän kykyään vastata yritysten tarpeisiin. Tämä lähestymistapa auttaa varmistamaan, että koulutus vastaa työelämän vaatimuksia ja edistää innovaatioita.

Uusi keskus Lahden Mukkulan kampukselle

Hämeen ELY-keskuksen työelämän tiiminvetäjän Eija Mannisenmäen mukaan hankkeen tarkoituksena on tukea yritysten tuotekehitystä ja mahdollistaa niiden kasvu. – ELY- keskus pyrkii tukemaan puualan kasvua Hämeessä, koska alueella on paljon puuteollisuutta, pienyrittäjiä ja koulutusta alalle. Huolestuttavaa on, että vaikka koulutusta on tarjolla, se ei houkuttele tällä hetkellä opiskelijoita. Vaikka Suomessa on 800 puutuotealan yritystä ja LAB ainoa pohjoismainen puuinsinöörejä kuluttava korkeakoulu, hakijoita on silti vähän.   

–Suomen malli voisi tarjota PK- yrityksille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa veroetujen ja ketterän byrokratian avulla. Mallin tulisi olla ketterä ja nopea, jotta uusia innovaatioita syntyisi helposti. Kun yritykset eivät aina tunnista omia kehitysmahdollisuuksiaan, yhdessä kehittäminen voisi tuoda uusia ideoita toimintaan.

Uusi keskus voisi Mannisenmäen mukaan edistää innovaatioita, uusien yritysideoiden syntymistä ja toimia kumppanina yrityksille. Keskus tarjoaisi kehittymismahdollisuuksia ja voisi auttaa tunnistamaan yritystoiminnassa esiintyviä puutteita ja kehityskohteita.

–Keskuksen toivotaan sijaitsevan Lahdessa Mukkulan kampuksen oppilaitosyhteisössä, jossa on hyvät tilat ja laitteet. Keskuksen pitäisi palvella yrityksiä laajasti ja jopa kansainvälisesti. Rahoituksen odotetaan pääosin tulevan yrityksiltä itseltään, ja keskuksen olemassa olevia tiloja ja laitteita tulisi hyödyntää tehokkaammin.

Mannisenmäen mukaan keskus voisi auttaa hakemuksissa, TKI-osaamisessa, tuotemyynnissä ja tapahtumien järjestämisessä, sekä innostaa tulevia sukupolvia puun käyttöön. – Keskuksessa voisi olla myymälä, ja siellä voitaisiin järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia. Tavoitteena on synnyttää jotain suurta ja hyödyntää puuta monipuolisemmin materiaalina.

LAB Wood on puualan kansainvälinen osaamiskeskittymä

LAB Wood on LAB-ammattikorkeakoulun organisoima mekaanisen puunjalostuksen ja teollisten rakennuspuutuotteiden kansainvälinen osaamiskeskittymä, joka on käynnistynyt alkuvuodesta Marjatta ja Eino Kollin Säätiön, alan yritysten sekä EU:n ja Uudenmaan liiton rahoituksella.

Asiamies Esko Kolli muistuttaa, että LAB Wood on jo olemassa oleva verkosto, joka kokoaa yhteen alan yritykset, yhdistykset, opiskelijat ja korkeakoulut. – On luontevaa, että mahdollinen uusi hanke sijoittuu tiiviiseen yhteistyöhön sen kanssa. Silloin voidaan entistä leveimmillä harteilla tukea yritysten kansainvälistymisen ja osaamisen vahvistamista.  Lahden seudulle on luontevaa, että innovaatiotoiminnan keskiössä on nimenomaan puutuoteala, jolla on täällä pitkät perinteet.

Yrittäjät kaipaavat käytännön toimia

Designstudio ja huonekaluvalmistaja Nikarin toimitusjohtaja Johanna Vuorio uskoo, että teknologiakeskus voi merkittävästi parantaa alan yritysten kilpailukykyä. – Tarvitaan käytännön toimia sekä hyvin käytännönläheistä ja kokemusperäistä osaamista. Kilpailukyvyn parantaminen on monen yrityksen tavoite teknologiakeskukselta.

Tuotekehityksen ohella Vuorion mukaan on tärkeää panostaa kansainvälisen tason myynti- ja markkinointiosaamiseen, saatavuuteen ja haluttavuuteen kansainvälisessä kilpailussa. – Pelkkä paras tuote ei välttämättä riitä, vaan tiedon leviämisen ja markkinoinnin on oltava tehokasta. Tuotteen on oltava helposti saatavilla ja haluttava.

–Osaavien asiantuntijoiden sparrauskumppanuus on erityisen arvokasta pienille ja keskisuurille yrityksille. Asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä tunnistamaan oikeat suunnat ja välttämään virheitä.

Tuotekehityksen ohella on tärkeää panostaa Vuoriston mukaan tuotteen markkinointiin, saatavuuteen ja haluttavuuteen kansainvälisessä kilpailussa. – Pelkkä paras tuote ei välttämättä riitä, vaan tiedon leviämisen ja markkinoinnin on oltava tehokasta. Tuotteen on oltava helposti saatavilla ja haluttava.

–Menestystarinat syntyvät usein olemassa olevien asioiden tuotteistamisesta ja brändin luomisesta. Hankkeiden tulisi lähteä yritysten omasta tahdosta ja muistaa, että yritysten tarpeet vaihtelevat toimialasta riippuen.

Lahdessa sijaitsevan Pro Puu yhdistyksen puheenjohtajan Markku Tonttilan mukaan pienyritykset kaipaavat tukea tuotteistamiseen ja markkinointiin, jotta tuotteet saadaan maailmalle. – Usein hienot ideat jäävät pöytälaatikkoon, koska energiaa kuluu jo seuraavan tuotteen valmistukseen ja arjen pyörittämiseen. Jatkuva yhteydenpito yritysten kanssa on tärkeää. Ulkopuolinen tuki ja kipinä on tärkeää tuotekehitykselle, sillä yritykset keskittyvät hengissä pysymiseen ja tuloksen tekemiseen.

Markku Laukkanen