Yhä useampi tarvitsee lahjoitettuja munasoluja saadakseen lapsen - munasolulahjoittajien korvausta on nostettava merkittävästi

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että munasolujen luovuttamisesta maksettavaan haittakorvaukseen tehtäisiin tasokorotus kansaneläkeindeksin mukaisesti. Se tehtäisiin korottamalla haittakorvaus vuoden 2007 tason 250 eurosta vuoden 2026 tasoon eli pyöristettynä 350 euroon. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry kiittää lämpimästi ehdotusta munasolujen luovuttamisesta maksettavan haittakorvauksen korotuksesta. Luovuttamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi haittakorvausta tulisi nostaa merkittävästi.

“Munasolujen lahjoitus vaatii arviolta viisi käyntiä hedelmöityshoitoklinikalla. Keräyksen jälkeen tarvitaan yhdestä kolmeen sairauslomapäivää sekä mahdollisesti muita työpoissaoloja, joten 350 euroa ei riitä kattamaan munasolulahjoittajille aiheutuvaa haittaa. Sukusolujen lahjoittajista on jatkuva pula, mihin haittakorvauksen merkittävä korotus voisi osaltaan vastata”, sanoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio.

Haittakorvauksen korotus on yksi väestöpoliittisen työryhmän maaliskuussa 2025 esittämistä lyhyen aikavälin toimenpiteistä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi. 

Simpukka ry jätti lausunnon hedelmöityshoidoista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta syyskuussa 2025. 

Sukusolulahjoittajia tarvitaan kipeästi

Vuonna 2024 julkisen sektorin osuus kaikista hedelmöityshoidoista oli 61 prosenttia ja lahjasoluilla toteutetuista hoidoista 40 prosenttia (Hedelmöityshoidot 2023–2024, THL).

Simpukka ry:n tietojen mukaan lahjasoluhoitoihin julkiselle sektorille hakeutuvat joutuvat odottamaan hoitojen aloittamista noin vuoden. Tämä johtuu siitä, että sukusolujen lahjoittajia ei ole yhtä paljon kuin hoitoihin hakeutuvia. Pahimmillaan odotusaikojen ja resurssien puutteen vuoksi hoitoihin pääsy evätään jo ennen yläikärajan saavuttamista.

“Olisi tärkeää saada lisää sukusolujen lahjoittajia sekä lisätä tietoa ja uutisointia lahjoittamisen mahdollisuuksista ja käytännöistä. Munasolulahjoituksen haittakorvauksen nostolla voi olla positiivinen vaikutus lahjoittajien määrän lisääntymiseen ja näin yhä useampien lapsitoiveen mahdollistumiseen, joiden vuoksi tasokorotus on erittäin kannatettava asia."

Julkisen sektorin resursseja on lisättävä

Hedelmöityshoitotilaston mukaan luovutetuilla sukusoluilla toteutettujen hoitojen määrät laskivat edellisestä vuodesta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2024 toteutettiin lahjasoluhoitoja 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019, mutta 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. 

Lahjasoluhoitojen avulla sai vuonna 2023 alkunsa 842 lasta, mikä on lähes kolmannes kaikista hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista. Vuonna 2022 lahjasoluhoidoilla sai alkunsa 718 lasta.

“Yksi suurimmista syistä hoitojen määrän laskuun on resurssien riittämättömyys. Lahjasoluhoitoihin hakeutuu vuosittain kasvava joukko lasta toivovia, mutta julkisen sektorin resurssit eivät ole riittävät vastaamaan tarpeeseen. Se on kestämätöntä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. On tärkeää suunnata resursseja heihin, jotka lasta todella toivovat”, Savio sanoo. 

On myös huomioitava, että lahjasukusolujen vastaanottaminen vaatii samalla tavalla terveydenhuollon resursseja kuin hedelmöityshoitojen tarjoaminen. Sukusolujen lahjoitusprosessiin kuuluu terveydenhuollon toimenpiteiden lisäksi lahjoittajalle annettava psykologinen neuvonta, mikä myös vaatii resursseja. 

Haittakorvauksen tasokorotuksen lisäksi resurssien lisääminen julkisen puolen hoitoihin on erittäin tärkeää. Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resursseja tulee lisätä, että ne vastaisivat hoitoihin hakeutuvien määrää sekä parantaisivat sukusolujen lahjoittamisen mahdollisuuksia.

Haittakorvaus pienentää työttömyysturvaa

Työttömyysturvan suojaosuus poistui vuonna 2024, mikä tarkoittaa, että työtulot vähentävät työttömyysturvaa ensimmäisestä eurosta alkaen.

“Kohderyhmältä saamamme tiedon mukaan työttömän työnhakijan ei kannata lahjoittaa sukusolujaan, koska lahjoittamisesta saatavan korvauksen vuoksi he menettävät osan työttömyysturvastaan. Tämä tulee korjata välittömästi, jotta ainakaan suojaosan puuttumisen vuoksi mahdollisia munasolulahjoittajia ei menetettäisi.”

Lahjoittajien motiivit luovuttaa munasolujaan eivät kuitenkaan juurikaan liity taloudelliseen hyötyyn vaan aitoon haluun tukea lasta toivovia. 

“Sukusolujen lahjoittajilla on usein lähipiirissään tahatonta lapsettomuutta kokevia, ja motiivi lahjoittamiseen on puhdas auttamisen halu. On kuitenkin tärkeää, että haittakorvaus aidosti kattaa lahjoituksesta aiheutuvat taloudelliset kulut”, muistuttaa Savio. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on valtakunnallinen tahattoman lapsettomuuden asiantuntija- ja vertaistukiorganisaatio, joka tarjoaa tietoa ja tukea tahattomasti lapsettomille. Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, jonka kohtaa joka viides hedelmällisessä iässä oleva Suomessa. Kokemus vaikuttaa kokijansa terveyteen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Simpukan Helminauha-toiminta jakaa tietoa ja tukea lahjasoluperheille, lahjasolutaustaisille ja ammattilaisille.