Vauvoille ja taaperoille riittää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia
Nykysuositusten mukainen 10 mikrogramman D-vitamiiniannos ensimmäisten ikävuosien aikana on riittävä terveenä syntyneiden suomalaislasten luuston kehityksen kannalta. Suurempi annos ei tuo lisähyötyä.
Tutkimuksessa, johon osallistui 975 helsinkiläislasta vuosina 2013–2016 vertailtiin kahden eri D-vitamiiniannoksen vaikutusta 12 ja 24 kuukauden ikäisten lasten luuston vahvuuteen. Tulokset osoittavat, että 10 mikrogramman D-vitamiiniannos riittää pitämään veren D-vitamiinipitoisuuden tavoitetasolla, eikä suuremmasta 30 mikrogramman annoksesta ole lisähyötyä luuston vahvuuden kannalta.
Molemmat D-vitamiiniannokset osoittautuivat turvallisiksi, mutta liiallinen D-vitamiini voi nostaa pitoisuuksia yli suositusrajojen, mikä voi olla jopa haitallista.
– Tulokset ovat merkittäviä, sillä ne tukevat nykyisiä D-vitamiinin annossuosituksia ja osoittavat, ettei imeväisille tarvitse antaa suurempia annoksia kuin 10 mikrogrammaa päivässä. Tämä tieto on tärkeää perheille, jotka haluavat varmistaa lastensa terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaikille tahoille, jotka ovat mukana lasten terveyden edistämisessä, väitöskirjatutkija Saara Valkama sanoo.
Luuston kuormitus on tärkeää jo varhaislapsuudessa
Lisäksi tutkimus korostaa kävelemään lähtemisen ja sen mukanaan tuoman luuston kuormituksen merkitystä lasten luuston kehityksessä jo ensimmäisten ikävuosien aikana. Lapsuuden luuston kehitys luo perustan aikuisiän luustoterveydelle, ja oikea, säännöllinen D-vitamiinin annostelu sekä liikkumaan kannustaminen ovat keskeisiä keinoja ylläpitää luun terveyttä jo varhaislapsuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiSaara ValkamaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto/Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:050-313 8565Saara.Valkama@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Embargo 3.12. kello 18. Saharan eteläpuolinen Afrikka on menettänyt liki neljänneksen biodiversiteetistään3.12.2025 18:00:00 EET | Tiedote
Viljelysmaan kasvu, metsästys ja maatalous suurimpia ovat luontokadon syitä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Silti 80 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on edelleen suojelualueiden ulkopuolella.
EMBARGO 3.12. klo 9.00: Oppivelvollisuusiän nosto vähensi koulutuksen keskeyttämistä1.12.2025 14:59:15 EET | Tiedote
Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin.
Maahanmuuttotaustaiset perheet tarvitsevat parempaa tukea varhaiskasvatuksessa1.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimus paljastaa, että perheiden moninaisuutta ei vielä tunnisteta riittävästi varhaiskasvatuksessa. Tämä saattaa heikentää maahanmuuttotaustaisten perheiden kiinnittymistä yhteiskuntaan ja voi heijastua lasten myöhempään koulumenestykseen.
Linnut siirtyvät korkeammalle vuoristoissa ilmaston lämmetessä28.11.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Monet lintulajit ovat siirtyneet Euroopan vuoristoissa kohti kylmempiä lakiosia samalla kun ilmasto on lämmennyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Aurinkoiset etelärinteet houkuttelevat lintuja elämään korkeammilla paikoilla kuin varjoisammat pohjoisrinteet.
Uusi työkalu vesien humuskuormituksen arviointiin28.11.2025 08:32:51 EET | Tiedote
Vesien tummuminen heikentää veden laatua, aiheuttaa haasteita vedenottamoille ja virkistyskäytölle sekä muuttaa vesiekosysteemien toimintaa. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin uusi työkalu, biologinen mittari, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistössä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme