Vauvoille ja taaperoille riittää 10 mikrogrammaa D-vitamiinia
30.9.2025 09:49:27 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Nykysuositusten mukainen 10 mikrogramman D-vitamiiniannos ensimmäisten ikävuosien aikana on riittävä terveenä syntyneiden suomalaislasten luuston kehityksen kannalta. Suurempi annos ei tuo lisähyötyä.
Tutkimuksessa, johon osallistui 975 helsinkiläislasta vuosina 2013–2016 vertailtiin kahden eri D-vitamiiniannoksen vaikutusta 12 ja 24 kuukauden ikäisten lasten luuston vahvuuteen. Tulokset osoittavat, että 10 mikrogramman D-vitamiiniannos riittää pitämään veren D-vitamiinipitoisuuden tavoitetasolla, eikä suuremmasta 30 mikrogramman annoksesta ole lisähyötyä luuston vahvuuden kannalta.
Molemmat D-vitamiiniannokset osoittautuivat turvallisiksi, mutta liiallinen D-vitamiini voi nostaa pitoisuuksia yli suositusrajojen, mikä voi olla jopa haitallista.
– Tulokset ovat merkittäviä, sillä ne tukevat nykyisiä D-vitamiinin annossuosituksia ja osoittavat, ettei imeväisille tarvitse antaa suurempia annoksia kuin 10 mikrogrammaa päivässä. Tämä tieto on tärkeää perheille, jotka haluavat varmistaa lastensa terveyden ja hyvinvoinnin sekä kaikille tahoille, jotka ovat mukana lasten terveyden edistämisessä, väitöskirjatutkija Saara Valkama sanoo.
Luuston kuormitus on tärkeää jo varhaislapsuudessa
Lisäksi tutkimus korostaa kävelemään lähtemisen ja sen mukanaan tuoman luuston kuormituksen merkitystä lasten luuston kehityksessä jo ensimmäisten ikävuosien aikana. Lapsuuden luuston kehitys luo perustan aikuisiän luustoterveydelle, ja oikea, säännöllinen D-vitamiinin annostelu sekä liikkumaan kannustaminen ovat keskeisiä keinoja ylläpitää luun terveyttä jo varhaislapsuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiSaara ValkamaVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto/Lääketieteellinen tiedekunta
Puh:050-313 8565Saara.Valkama@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme