”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla
- Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta.
- Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan.
- Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Pienten ja keskisuurten yritysten lainansaanti on Suomessa paremmalla tasolla kuin julkisuudessa usein esitetään. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön barometrikyselyyn vastanneista pk-yrityksistä ainoastaan seitsemän prosenttia nimesi rahoituksen puutteen yrityksen kasvun tai kehittämisen suurimmaksi esteeksi. Vastaajista 42 prosenttia piti yleistä suhdanne- ja taloustilannetta merkittävimpänä kasvun ja kehittämisen esteenä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) selvityksen mukaan yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen vähäisiä, ja ne ovat Euroopan mittakaavassa kaikkein pienimpiä. Joitain pullonkauloja rahoituksen saannissa kuitenkin on. Ne koskevat pääasiassa nuoria, pieniä, innovatiivisia, kansainvälisiä ja kasvuhakuisia yrityksiä. Lisäksi on pulaa riskirahoituksesta erityisesti siinä vaiheessa, kun toimintaa ollaan laajentamassa teolliseen mittakaavaan.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi huomauttaa, että pankin tehtävä ei ole toimia varsinaisena riskirahoittajana, vaikka lainoituksen luonteeseen riskit kuuluvatkin.
”Lainaa saadakseen jokaisella yrityksellä on välttämättä oltava kolme asiaa kunnossa: kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus. Yrittäjän hankkeille löytyy kyllä rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on tarpeeksi kestävä. Se takaa riittävän luotonmaksukyvyn. Toki myös vakuuksien tulee olla kunnossa”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan vastuullinen luotonanto ehkäisee ylivelkaantumista ja pienentää riskiä rahoitusjärjestelmän kriiseistä. Jämäkästi noudatetut kriteerit estävät asiakkaita ajautumasta hallitsemattomaan velkakierteeseen.
”Luotonmyöntökriteerit eivät ole pikkumaista nuukailua, vaan vastuullisuutta. Taustalla niitä ohjaavat mittava yksityiskohtainen sääntely ja tiukka valvonta. On muistettava, että lainapäätös on pankille liiketoimintariski, joten myöntämisedellytysten täyttymisestä on oltava tarkka. Pankit eivät hylkää lainahakemuksia ilkeyttään”, Ahosniemi painottaa.
Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille – rahoituslähteet monipuolisemmiksi
Ahosniemen mukaan mahdollisimman monista pk-yritysten kasvua hidastavista pullonkauloista tulee hankkiutua eroon. Tämä koskee myös rahoitusta. Hän kuitenkin korostaa, että vastuuta siitä ei voi sälyttää pelkästään pankeille.
”Mitä sujuvammin rahoitusta saadaan välitettyä kasvua tuoviin investointeihin, sen parempi. Lepsu luotonmyöntöpolitiikka ei ole kuitenkaan ratkaisu, vaan yritysten rahoituskanavia tulisi saada monipuolisemmiksi. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskirahoitusta.”
Ahosniemi muistuttaa, että yritystoiminnassa tarvitaan myös yrittäjän omaa pääomaa sekä sitä täydentämään muuta oman pääoman ehtoista rahoitusta, eli aidosti riskiä kantavia ulkopuolisia rahoituslähteitä.
”Omistajan riskiä ei voi siirtää pankille”, Ahosniemi kiteyttää.
Ahosniemi kantaa huolta valtiovarainministeriössä kaavaillusta peruspankkipalveluiden tarjoamispakosta yrityksille.
”Peruspankkipalveluiden tarjoamispakko pk-yrityksille voi johtaa entistä huonompaan lopputulokseen. Jos aivan eri asiakasryhmiin liiketoimintastrategiassaan keskittyvien pankkien on tarjottava rahoitusta pk-sektorille, voi Suomen markkina näyttäytyä entistä vähemmän houkuttelevana esimerkiksi isoille ulkomaisille pankeille”, Ahosniemi varoittaa.
Finanssiala ry järjestää perjantaina 2.10. klo 12 Talouden pyöreän pöydän webinaarin yritysten lainansaannista. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa. Mistä homma kiikastaa? Välttelevätkö pankit liikaa riskejä? Onko pankkien kiristynyt sääntely tehnyt luotonannosta liiankin varovaista? Vahtiiko valvoja haukkamaisesti pankkien riskinottoa? Vai puuttuuko yrityksiltä rohkeutta? Ovatko yritysten kasvuhalut liian vaatimattomia?
Paneelissa ovat mukana:
- Marja Nykänen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja
- Nina Arkilahti, Nordean liiketoimintajohtaja
- Petri Salminen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja
- Arno Ahosniemi, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiVeli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme