Vakavan maksasairauden ennustamiseen kehitettiin uusi helppo riskimallilaskuri
3.10.2025 13:40:55 EEST | HUS | Tiedote
HUS osallistui Ruotsin Karoliinisen yliopistosairaalan ja Karoliinisen instituutin vetämään tutkimukseen, jossa kehitettiin uusi malli oireisen maksakirroosin ja muiden vakavien maksasairauksien ennustamiseen.

Maksakirroosi ja muut vakavat maksasairaudet ovat kasvava terveysuhka Suomessa ja maailmalla. Kroonisten maksasairauksien, erityisesti maksakirroosin ja maksasyövän, esiintyvyys on maailmanlaajuisesti kasvussa. Yleisin maksasairaus on metabolinen rasvamaksatauti, mutta eniten maksakuolemia aiheuttaa alkoholimaksatauti.
"Ongelma on, että maksasairaudet kehittyvät usein huomaamatta, kunnes ne ovat jo pitkällä”, kertoo HUSin Vatsakeskuksessa osastonylilääkärinä toimiva gastroenterologi ja dosentti Fredrik Åberg.
Nykyiset seulontamenetelmät eivät ole riittävän tehokkaita ennustamaan tulevia vaikeita maksavaurioita väestötasolla.
Laskuri, joka perustuu peruslaboratoriotesteihin
Fredrik Åberg oli mukana tutkimuksessa, jossa etsittiin uusia tapoja ennustaa maksakirroosia ja muita vakavia maksasairauksia. Tutkimusta johti Ruotsin Karoliininen yliopistosairaala ja Karoliininen instituutti, ja siihen osallistui myös tutkijoita THL:stä ja Lääketieteellisestä tutkimuskeskus Minervasta.
”Halusimme tutkimuksessa selvittää, voidaanko perusterveydenhuollossa otettavista tavallisista maksa-arvoista rakentaa laskuri, joka ennustaa tulevia vakavia maksasairauksia”, Åberg sanoo.
Ruotsalaisten ja suomalaisten tutkijoiden kehittämä riskien ennustemalli CORE (Cirrhosis Outcome Risk Estimator) ennustaa yksilön riskin sairastua vakavaan maksasairauteen seuraavan kymmenen vuoden aikana hyödyntämällä potilaan ikää, sukupuolta ja kolmea yleistä laboratoriokoetta: ALAT-, ASAT- ja GT-arvoja.
Laajasti testattu CORE-laskuri osoittautui tehokkaaksi maksasairauksien ennustajaksi
Tutkimuksessa mallia testattiin lähes miljoonalla ihmisellä Ruotsissa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Tulokset osoittivat, että CORE-laskuri ennustaa vakavaa maksasairautta selvästi paremmin kuin nykyisin käytetty FIB-4-laskuri, jota käytetään arvioimaan merkittävän maksafibroosin ja kirroosin olemassaoloa. CORE on kehitetty juuri siinä väestössä, jossa sitä on tarkoitus käyttää, ja se ennustaa kliinisesti merkittäviä päätetapahtumia. CORE on myös vapaasti saatavilla, ja antaa konkreettisen riskiprosentin, ei vain karkean luokituksen matalaan ja korkeaan riskiin.
Tutkimus osoitti, että kehitetty CORE-laskuri voi huomattavasti parantaa maksasairauksien riskinarviointia väestötasolla ja perusterveydenhuollossa. Malli on validoitu länsieurooppalaisissa väestöissä, mutta sen soveltuvuus muissa maissa ja esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavilla vaatii lisätutkimuksia.
"CORE-malli voitaisiin ottaa käyttöön perusterveydenhuollossa ilman kalliita lisätutkimuksia”, Åberg sanoo.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Yhteyshenkilöt
Fredrik Åbergosastonylilääkäri, dosenttiHUS ja Helsingin yliopisto
fredrik.aberg@hus.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Genetiska undersökningar kan avslöja orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga14.9.2026 09:18:15 EEST | Pressmeddelande
Den bakomliggande orsaken till plötslig oförklarlig död hos unga kan vara en sällsynt ärftlig sjukdom som nödvändigtvis inte kommer fram i vanliga undersökningar. Genetiska undersökningar är en viktig del särskilt i utredningen av plötsliga oväntade dödsfall hos unga. Genetiska undersökningar kan också bidra till att identifiera släktingar som omfattas av risken och förebygga eventuella allvarliga hjärthändelser.
Geenitutkimus voi paljastaa syyn nuoren selittämättömälle äkkikuolemalle14.9.2026 09:18:15 EEST | Tiedote
Nuoren selittämättömän äkkikuoleman taustalla voi olla harvinainen perinnöllinen sairaus, joka ei välttämättä tule esiin tavanomaisissa tutkimuksissa. Geenitutkimus on tärkeä osa erityisesti nuorten odottamattomien äkkikuolemien syyn selvittämisessä. Geenitutkimus voi myös auttaa tunnistamaan riskissä olevia sukulaisia ja ehkäistä mahdollisia vakavia sydäntapahtumia.
Genetic testing may reveal the cause of sudden death in a young person14.9.2026 09:18:15 EEST | Press release
The reason for an unexplained sudden death of a young person may be a rare hereditary disease that can remain undetected in standard examinations. Genetic testing is an important part of investigating the cause of an unexpected sudden death, especially in adolescents. Genetic testing may also help to identify relatives who are at risk of sudden death, and to prevent possible severe cardiac events.
Svår RS-virusinfektion kan öka risken att barnet drabbas av astma i den tidiga barndomen8.9.2026 07:55:55 EEST | Pressmeddelande
En svår RS-virusinfektion i spädbarnsåldern ser ut att öka risken för pipande andning och astma i den tidiga barndomen. I en nyligen publicerad studie identifierades också ett nytt genområde som är förknippat med benägenheten att drabbas av RS-virusinfektion.
Vaikea RSV-infektio voi lisätä lapsen riskiä sairastua astmaan varhaislapsuudessa8.9.2026 07:55:55 EEST | Tiedote
Vauvana sairastettu vakava RSV-infektio näyttää lisäävän hengityksen vinkunan ja astman riskiä varhaislapsuudessa. Vastajulkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin myös uusi geenialue, joka liittyy alttiuteen sairastua RSV-infektioon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme