Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas VVR Wood – Teollisen puurakentamisen edelläkävijä

Jaa

Heinolassa toimiva VVR Wood on edelläkävijä suurimittakaavaisten puurakennushankkeiden toteuttamisessa. Yrityksen erikoisosaaminen kattaa muun muassa monikerroksisten puutalojen, koulurakennusten ja varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelun ja toteutuksen.

Tero Vesanen, VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja ja Ville Valve, hallituksen puheenjohtaja
Tero Vesanen, VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja ja Ville Valve, hallituksen puheenjohtaja

– Toimintamme keskittyy yksinomaan ammattirakentajien ja rakennusliikkeiden palvelemiseen. Teollinen tuotantomalli takaa ensiluokkaisen laadun, maksimoi tuottavuuden ja minimoi ympäristökuormituksen. Tähän tarvitaan ammattitaitoisia rakentajia, sanoo toimitusjohtaja Tero Vesanen.

Puurakentamisen yleistymistä jarruttaa Vesasen mukaan rakennusteollisuuden vahva betoniperinne ja vallitsevat ennakkoluulot. – Alalla vallitsee virheellisiä käsityksiä puurakentamisen kustannuksista ja riskeistä, muistuttaa Vesanen.

– Me haluamme osoittaa käytännössä, että ammattimaisesti toteutettu teollinen puurakentaminen on sekä kustannustehokasta että turvallista. Tarjoamme kattavan ratkaisuvalikoiman, joka sisältää valmiiksi suunnitellut liitosratkaisut, monipuoliset rakennetyypit ja yksityiskohtaiset laskelmat.

Vesasen mukaan yrityksen menestys perustuu kokonaisvaltaiseen palvelukonseptiin, joka kattaa hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja asennuksen. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto kaikkeen rakentamiseen.

Kasvava ympäristötietoisuus lisää puurakentamista

VVR Wood on Suomen suurin puukerrostalojen valmistaja, joka valmistaa käytännössä kaikki puukerrostalot Suomessa.  – Vientiä on ollut Norjaan, Ruotsiin, Viroon ja Islantiin, mutta vienti on tällä hetkellä hiljaista.

– Yrityksellä on aikaan nähden hyvä tilauskanta, mikä osoittaa sen vakaan taloudellisen aseman ja asiakkaiden luottamuksen. Rakentamisen hintataso on nyt alhaalla, mikä tekee puurakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon.

Vesanen uskoo, että kasvava ympäristötietoisuus ja tiukentuvat päästörajoitukset vauhdittavat puurakentamisen yleistymistä. –  Puu on uusiutuva ja kevyt kotimainen materiaali. Puurakentamisen keskeisiä etuja ovat sen ekologisuus, tehokas rakennuksen elinkaaren aikainen hiilensidonta ja matalat päästöt.

– VVR Wood toimii energiaomavaraisesti ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Suurimmat päästöt syntyvät tavaran kuljetuksista.

Vaikka puun käytön ilmastohyödyt ovat kiistattomia, Vesasen mukaan Suomen rakennusmääräykset ovat edelleen löyhempiä kuin monissa muissa EU-maissa.      

– Esimerkiksi Tanskassa ja Ranskassa on otettu käyttöön tiukempia hiilijalanjälkirajoituksia, mikä on lisännyt puurakentamisen osuutta merkittävästi. Suomi vie puutavaraa maihin, joissa ympäristövaatimukset ovat meitä tiukemmat. Tämä on ristiriita, jonka korjaaminen vaatisi poliittista tahtoa.

Kuntien tulisi suosia puurakentamista omissa hankkeissaan

– Kuntasektori voisi edistää puurakentamista suosimalla puuta kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Näinhän toimitaan monissa Euroopan maissa kuten Ranskassa ja Itävallassa. Päätös suosia puuta kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa ei ainoastaan tue ilmastotavoitteita, vaan myös lisää kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luo uusia työpaikkoja.

Vesasen mukaan puurakentamisen laajamittainen läpimurto edellyttää tiukempaa regulaatiota, asennemuutosta rakennusalalla ja yhtenäistä toimintamallia, joka vähentää epävarmuutta ja kustannusriskejä. – On tärkeää, että materiaali ei ole sidottu tiettyyn puurakentamisen ratkaisuun.

– Jos suomalainen rakennusteollisuus uskaltaa tehdä kulttuurisen loikan pois betonikeskeisyydestä, puurakentaminen voi nousta merkittäväksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kasvun rakentamisessa.

Metsä360 palkinto 2025

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2025 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tero Vesanen
tero.vesanen@vvr.fi

Kuvat

Tero Vesanen, VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja ja Ville Valve, hallituksen puheenjohtaja
Tero Vesanen, VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja ja Ville Valve, hallituksen puheenjohtaja
Lataa
Vuokrakerrostalo Tampereen Vuoreksessa
Vuokrakerrostalo Tampereen Vuoreksessa
Lataa
Opiskelija-asuntoja Lahdessa
Opiskelija-asuntoja Lahdessa
Lataa
Keilaniemen portti, Espoo
Keilaniemen portti, Espoo
Lataa
Keilaniemen portti, Espoo
Keilaniemen portti, Espoo
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Taloustutkimus tutki: Metsäammattilaisten tyytymättömyys metsäuutisointiin kasvanut merkittävästi2.10.2025 09:32:36 EEST | Artikkeli

Kielteinen metsäuutisointi romahduttanut metsäalalla työskentelevien työhyvinvoinnin Taloustutkimuksen metsäammattilaisten keskuudessa tekemä ”Metsät ja media” tutkimus osoittaa valtamedian negatiivisen metsäuutisoinnin vaikuttavan heikentävästi heidän työhyvinvointiinsa. – Metsäuutisoinnin ja -keskustelun sävy koetaan ammattilaisia syyllistäväksi. Yksittäisiä virheitä pelätään ja ne paisuvat julkisuudessa koko ammattikuntaa leimaaviksi. Omasta ammatista jopa vaietaan ja työntekijöiden saannista alalle kannetaan huolta, tulkitsee tutkimustuloksia Taloustutkimus Oy:ssä tutkimuksen toteutuksesta vastannut tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. –Työhyvinvoinnin heikentyminen on romahtanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Tämä vaikuttaa ihmisten haluun ja kykyyn työskennellä alalla sekä vähentää halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Pelko maalittamisesta sosiaalisessa mediassa on todellinen. Vastausten suuri määrä osoittaa tilanteen ahdistavan alalla työskenteleviä. Töyrylän mukaan me

Tutkimusjohtaja Taija Hämäläinen: Fossiilisten vaihtoehdot löytyvät puusta10.9.2025 09:31:04 EEST | Artikkeli

Suomi on uusiutuvien tuotteiden kehityksen eturintamassa Metsäteollisuuden prosessien sivuvirroissa syntyvistä ligniinistä ja biogeenisestä hiilidioksidista voi LUT yliopiston tutkimusjohtajan Taija Hämäläisen mukaan syntyä uusia teollisuudenaloja, jotka vähentävät riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. –Maapallon ongelmien kuten ilmastomuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan teknologiahyppyjä ja poikkitieteellistä yhteistyötä. Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen ja kiertotalouden edistäminen edellyttävät täysin uusia ratkaisuja. Uusien tuotteiden kehittäminen ei tapahdu Hämäläisen mukaan hetkessä. –Isossa mittakaavassa markkinoille pääsy vie helposti yli kymmenen vuotta, vaikka pienempiä sovelluksia nähdään jo aiemmin. –Suomi on tässä kehityksessä etulinjassa. Metsäteollisuuden vahva pohja ja tutkimuslaitosten aktiivisuus ovat tehneet Suomesta suunnannäyttäjän. Jo nyt Suomessa toimii pilottihankkeita, kuten Metsä Groupin Raumalle rakentama laitos, jossa biogeenistä hiilidioksidia o

Metsäkeskuksen Pekka Pennanen: Kaavoitusta ei tule käyttää metsäsuojelun välineenä1.9.2025 13:16:19 EEST | Artikkeli

Suomen tiheimmin asutulla alueella Uudellamaalla metsätaloutta haastavat väestönkasvu, infrarakentaminen, uusiutuvan energian hankkeet ja siirtoverkkojen laajennus. Arvioiden mukaan alueella menetetään vuosittain noin 1 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Nämä menetykset ovat usein pysyviä, koska rakentamisen alle jäänyt metsä ei palaudu metsätalouskäyttöön. –Metsätalouden ja muun maankäytön yhteensovittaminen on yhä monimutkaisempaa, kun kaavoituksessa on otettava huomioon samanaikaisesti asumisen, liikenteen, energiantuotannon, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön tarpeet. Tämä aiheuttaa väistämättä ristiriitoja eri intressiryhmien välillä, sanoo elinkeinopäällikkö Pekka Pennanen Metsäkeskuksesta. Metsien suojeluun kannustetaan Pennasen mukaan vapaaehtoisuuden kautta. –Metsäkeskuksen linja on, että suojelutoimet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaavat ole ensisijainen suojelun väline. Tavoitteena on, että metsänomistajalle korvataan taloudellinen menetys, mikä tukee myös oma

Ovatko metsänomistajaperheet valmiita sukupolvenvaihdokseen21.8.2025 09:30:56 EEST | Artikkeli

Opas metsänomistajaperheiden metsäkeskusteluun Yksi Metsämuseo Luston merkittävimmistä viimeaikaisista yhteiskunnallisista avauksista liittyy metsänomistajien sukupolvenvaihdokseen. – Olemme yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen kanssa toteuttaneet hankkeen, missä kannustetaan perheitä puhumaan suvun metsistä, niiden merkityksestä, arvosta ja tulevaisuudesta, sanoo toimitusjohtaja Niina Uronen. – Haluamme nostaa esiin metsäomistuksen ylisukupolvisuutta. Se muistuttaa, että jos metsään ei sitouduta tai siitä ei osata keskustella, omaisuus voi päätyä myyntiin ja kadottaa suvun yhteyden metsään. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös kulttuurinen ja ekologinen menetys, muistuttaa Uronen. Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorvan johdolla on kehitetty keskustelumenetelmä, jonka avulla metsänomistajuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan käsitellä avoimesti. Keskustelulla haetaan vastauksia kysymyksiin, mitä metsä merkitsee yksilölle, suvulle, yhteisölle tai Suomelle. – Vaikka metsät edelleen siirt

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye