Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä.
"Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Hyvinvointialueuudistuksen ensimmäiset vuodet eivät ole olleet helppoja: kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion erilaiset tavoitteet, tehtävät ja toimintatavat ovat aiheuttaneet tuoreen HALKO-tutkimusraportin sekä Kuntaliiton aiempien selvitysten mukaan jännitteitä toimijoiden välille.
"Valtion ohjaus hyvinvointialueisiin on rahoituksen ja toiminnan ohjauksen kautta vahvaa ja poikkeaa selvästi kunnallisesta itsehallinnosta. Perustellusti voidaankin kysyä, kuinka todellinen itsehallinto hyvinvointialueilla on. Rajoitettu? Näennäinen? Aito?", pohtii Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Valtion ohjausrooli on muuttunut uudistuksessa myös suhteessa kuntiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille. Sote-lainsäädännössä on edelleen runsaasti kuntien toimintaa koskevia kirjauksia. Ministeriöiden ohjauksella on keskeinen merkitys siihen, miten kunnat ja hyvinvointialueet voivat toimia yhdessä. HALKO-tutkimusraportissa nostetaan esille, että valtion ohjausroolin tulisi olla nykyistä enemmän mahdollistava ja osallistava.
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan aiemmista kuntaliitoksista tiedetään, että suurten rakenteellisten uudistusten toimeenpano vie aikaa.
"Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos. Sen vakiintuminen ei tapahdu yhden eikä vielä kahdenkaan valtuustokauden aikana", arvioi Pekola-Sjöblom.
Vastuunjako, palveluverkkomuutokset ja kiinteistökysymykset haastavat yhteistyötä
Kuntaliiton selvitysten mukaan yhteistyössä on monin paikoin jännitteitä. Syksyllä 2024 toteutetussa Kuntapäättäjätutkimuksessa vain 18 prosenttia vastaajista piti yhteistyön ilmapiiriä yhteistyöhakuisena, kun taas lähes 40 prosenttia arvioi sen melko tai hyvin ristiriitaiseksi.
Epäselvä vastuunjako eri yhdyspinnoilla sekä palveluverkkomuutoksiin ja kiinteistökysymyksiin liittyvät ongelmat vaikeuttavat yhteistyötä. Kuntaliiton tilannekuvan mukaan strateginen yhteistyö on monilla alueilla vasta alkuvaiheessa, ja erityisesti kiinteistöihin ja vuokraehtoihin liittyvät kysymykset hiertävät ylimmän johdon välistä yhteistyötä.
Yhteistyö näyttäytyy pääsääntöisesti rakentavampana niillä hyvinvointialueilla, joilla oli jo aiemmin yhteistyörakenteita, hyvinä esimerkkeinä Päijät-Häme ja Etelä-Karjala.
"Yhteistyö ei ole vielä monilla alueilla strategisella tasolla, mikä on ymmärrettävää näin suuren uudistuksen kohdalla. Tarvitaan lisää tutkimusta ja avointa keskustelua uudenlaisesta kolmelle tasolle rakentuvasta julkisesta hallinnosta ja eri toimijoiden rooleista siinä", Kuntaliiton projektipäällikkö Liisa Jurmu toteaa.
Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota
Hyvinvointialueiden itsehallinto on monin paikoin rajoitettua valtion tiukan talousohjauksen vuoksi. Jatkuvat säästöpaineet pakottavat palveluverkkokeskusteluihin, jotka heijastuvat myös kuntien omiin palveluratkaisuihin. Lisäksi monilla luottamushenkilöillä on tuplarooli: useampi kuin joka kymmenes toimii sekä kunnallisessa että alueellisessa päätöksenteossa.
"Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Jurmu alleviivaa.
Kuntalaistutkimus 2024 osoitti, että kuntalaiset kokevat edelleen epävarmuutta sote-palveluiden riittävyydestä ja saavutettavuudesta.
"Kuntaliiton mukaan toimivan yhteistyön edellytyksiä ovat avoimuus, luottamus, vuorovaikutus ja kumppanuus – ja niiden vahvistamisessa riittää vielä tehtävää", painottaa Jurmu.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Liisa Jurmu
projektipäällikkö
+358 50 479 6835
Marianne Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö
marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiMaija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme