Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla
- Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa.
- Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan.
- Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan.
Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Kelan entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen vastustaa omaisuuden huomioimista vanhushoivan maksuissa. Aaltonen otti asiaan kantaa Finanssiala ry:n webinaarissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vastikään selvityksen, jossa laskettiin, paljonko hoivaan saataisiin lisää asiakasmaksuja, mikäli varallisuus toimisi maksuperusteena nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä hoivamaksuissa huomioidaan vain omaisuuden tuottoja – eli esimerkiksi osinkotuloja, vuokratuloja ja myyntivoittoja.
”Muutos heikentäisi pidemmällä aikavälillä parempituloisten verojenmaksuhalukkuutta”, Aaltonen toteaa. Suurin osa iäkkäiden varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa, josta varallisuuden irrottaminen on vaikeaa. THL:n tuore selvitys jätti selvityksessään niin ikään oman asunnon laskelmien ulkopuolelle.
Varallisuus on monessa tapauksessa peräisin suuremmista tuloista työuran aikana. ”Suurista tuloista on aikanaan maksettu isot verot. Onko siten kohtuullista, että myös varallisuus otettaisiin palveluhinnoittelussa huomioon?” Aaltonen kysyy. Isoista tuloista on kertynyt todennäköisesti suuri eläke. Siitä 85 prosenttia voidaan jo nyt pidättää hoivamaksuihin.
Aaltonen näkee myös muita ongelmia varallisuuden huomioinnissa hoivamaksujen määrityksessä: varakkaat siirtyisivät todennäköisesti nykyistä enemmän yksityisiin asumisyksiköihin, mikä lisäisi niin sanotun kahden kerroksen väen syntymistä Suomeen. Hän näkee myös heikentävän vaikutuksen kansalaisten säästämis- ja sijoittamisintoon.
”Varallisuuden huomioimisen sijaan pitäisi mahdollistaa entistä paremmin iäkkäiden omien palvelujen ostoa”, Aaltonen toteaa. Ratkaisuiksi hän esittää palvelusetelien ja kotitalousvähennyksen kehittämisen edelleen julkisten palvelujen kylkeen. Myös järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluja vanhuksille julkisessa palveluyksikössä pitäisi mahdollistaa nykyistä paremmin.
FA:n Arno Ahosniemi allekirjoittaa Aaltosen näkemykset
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa Elli Aaltosen esittämiä näkemyksiä.
”On selvää, että varallisuutta järjesteltäisiin nykyistä enemmän lasten nimiin tai muutoin hoivamaksujen ulottumattomiin, jos varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Ikääntyneille täytyy luoda selvä kannuste käyttää omaa rahaa vapaaehtoisesti olojensa parantamiseen. Se ei onnistu, jos ei ole selvää, mitä julkinen puoli tarjoaa”, Ahosniemi linjaa.
Nykyistä paremmasta selvyydestä hoivapalvelujen sisällöstä hyötyisivät kaikki. Kansalaiset pystyisivät varautumaan henkisesti ja rahallisesti vanhuuden päiviin. Myös yhteiskunnan maksamien kustannusten puolesta selvempi määrittely helpottaisi kulujen arviointia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme