Finanssiala ry

Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla

Jaa
  • Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa.
  • Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan.
  • Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan.

Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.

FA:n webinaarin alustajana puhunut Elli Aaltonen on Kelan entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan dosentti.
FA:n webinaarin alustajana puhunut Elli Aaltonen on Kelan entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan dosentti.

Kelan entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen vastustaa omaisuuden huomioimista vanhushoivan maksuissa. Aaltonen otti asiaan kantaa Finanssiala ry:n webinaarissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vastikään selvityksen, jossa laskettiin, paljonko hoivaan saataisiin lisää asiakasmaksuja, mikäli varallisuus toimisi maksuperusteena nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä hoivamaksuissa huomioidaan vain omaisuuden tuottoja – eli esimerkiksi osinkotuloja, vuokratuloja ja myyntivoittoja.

”Muutos heikentäisi pidemmällä aikavälillä parempituloisten verojenmaksuhalukkuutta”, Aaltonen toteaa. Suurin osa iäkkäiden varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa, josta varallisuuden irrottaminen on vaikeaa. THL:n tuore selvitys jätti selvityksessään niin ikään oman asunnon laskelmien ulkopuolelle.

Varallisuus on monessa tapauksessa peräisin suuremmista tuloista työuran aikana. ”Suurista tuloista on aikanaan maksettu isot verot. Onko siten kohtuullista, että myös varallisuus otettaisiin palveluhinnoittelussa huomioon?” Aaltonen kysyy. Isoista tuloista on kertynyt todennäköisesti suuri eläke. Siitä 85 prosenttia voidaan jo nyt pidättää hoivamaksuihin.

Aaltonen näkee myös muita ongelmia varallisuuden huomioinnissa hoivamaksujen määrityksessä: varakkaat siirtyisivät todennäköisesti nykyistä enemmän yksityisiin asumisyksiköihin, mikä lisäisi niin sanotun kahden kerroksen väen syntymistä Suomeen. Hän näkee myös heikentävän vaikutuksen kansalaisten säästämis- ja sijoittamisintoon.

”Varallisuuden huomioimisen sijaan pitäisi mahdollistaa entistä paremmin iäkkäiden omien palvelujen ostoa”, Aaltonen toteaa. Ratkaisuiksi hän esittää palvelusetelien ja kotitalousvähennyksen kehittämisen edelleen julkisten palvelujen kylkeen. Myös järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluja vanhuksille julkisessa palveluyksikössä pitäisi mahdollistaa nykyistä paremmin.

FA:n Arno Ahosniemi allekirjoittaa Aaltosen näkemykset

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa Elli Aaltosen esittämiä näkemyksiä.

”On selvää, että varallisuutta järjesteltäisiin nykyistä enemmän lasten nimiin tai muutoin hoivamaksujen ulottumattomiin, jos varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Ikääntyneille täytyy luoda selvä kannuste käyttää omaa rahaa vapaaehtoisesti olojensa parantamiseen. Se ei onnistu, jos ei ole selvää, mitä julkinen puoli tarjoaa”, Ahosniemi linjaa.

Nykyistä paremmasta selvyydestä hoivapalvelujen sisällöstä hyötyisivät kaikki. Kansalaiset pystyisivät varautumaan henkisesti ja rahallisesti vanhuuden päiviin. Myös yhteiskunnan maksamien kustannusten puolesta selvempi määrittely helpottaisi kulujen arviointia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote

Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee

FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye