Vanhemmat isät lisäävät koiranpentujen geenimutaatioita
Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt, miten ja milloin aivan uudet DNA-muutokset, eli de novo -mutaatiot, syntyvät koirilla. Keskeinen havainto on, että isän iän noustessa pentuihin siirtyvien uusien DNA-muutosten määrä kasvaa; myös äidin iällä on vaikutusta.

Tutkimuksessa analysoitiin 390 vanhempi–jälkeläistrioa 43 eri rodusta. Trio tarkoittaa asetelmaa, jossa sekvensoidaan sekä koiranpennun että molempien sen vanhempien perimät. Näin voidaan tunnistaa tarkasti sellaiset uudet DNA-muutokset, joita ei esiinny kummankaan vanhemman perimässä – muutokset, jotka ovat syntyneet siittiössä, munasolussa tai pian hedelmöityksen jälkeen. Nämä harvinaiset muutokset ovat evoluution perusta, mutta ne voivat myös altistaa perinnöllisille sairauksille.
– Yhdistämällä biopankissamme olevat laajennetut sukupuut ja tavanomaista kattavampi DNA-sekvensointi tunnistimme, miten uudet DNA-muutokset syntyvät ja mihin kohtiin perimää ne osuvat, kertoo professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
Tulokset selittävät samalla, miksi koirat poikkeavat ihmisistä tietyissä DNA-alueissa ja mitä havainnot merkitsevät koirien terveydelle ja jalostukselle.
Vanhempien iällä on merkitystä perimän muutosten määrään
Tutkimus osoitti, että pentuihin syntyy keskimäärin vain muutamia kymmeniä aivan uusia DNA-muutoksia syntymää kohden ja että sukupolvea kohti tarkasteltuna mutaatiotahti on yllättävän samanlainen eri roduissa, vaikka jalostusvalinta on ollut voimakasta.
Vanhempien iällä on selvä yhteys uusien muutosten määrään. Erityisesti isän iän kasvu lisäsi pentuun siirtyvien uusien geenimutaatioiden määrää voimakkaammin kuin ihmisillä on aiemmin raportoitu. Myös äidin iällä havaittiin itsenäinen, mutta maltillisempi vaikutus.
Koon mukaan tarkasteltuna suurikokoisilla roduilla näytti kertyvän suhteellisesti enemmän muutoksia perimään jo varhaisessa kehitysvaiheessa, kun taas pienikokoisilla roduilla uusien muutosten määrä kasvoi nopeammin iän myötä. Muutosten kokonaismäärä sukupolvea kohden pysyi silti samalla tasolla rodusta riippumatta.
Uusia oivalluksia koirien perimästä
Uusien muutosten sijainnissa erottui selkeä painotus niin sanottuihin CpG-saariksi kutsuttuihin geenien säätelyalueisiin. Koirilla näillä”on/off”-alueilla havaittiin selvästi enemmän uusia mutaatioita kuin perimän muissa osissa – toisin kuin ihmisillä. PRDM9-nimisellä proteiinilla on keskeinen rooli nisäkkäillä ja ihmisillä: se ohjaa DNA:n sekoittumista sukusolujen muodostuessa, kun taas koirilta tämä ohjain puuttuu, mikä osaltaan selittää eroja siinä, mihin kohtiin perimää uudet muutokset kohdentuvat.
Aineistossa havaittiin myös poikkeuksellinen tapaus: yksi pentu kantoi moninkertaisesti tavanomaista enemmän uusia mutaatioita, ja valtaosa niistä oli peräisin äidin puolelta. Tapaus sopii yhteen sen kanssa, että munasolun muodostumisen aikana DNA:n virheenkorjauksessa on voinut olla tilapäinen häiriö. Sama ilmiö on havaittu myös ihmisillä.
Kun tuloksia hyödynnettiin koiran ja suden kehityshistorian ajoittamisessa, koira–susi -haaran erkanemisen ajankohdan arvio tarkentui noin 23 000–30 000 vuoden päähän.
- Sen ymmärtäminen, milloin ja mihin uudet DNA-muutokset syntyvät, auttaa tarkentamaan jalostuspäätöksiä – mukaan lukien vanhempien iän huomioiminen, Lohi summaa.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat vertailupohjaa myös ihmisen perimän tutkimukselle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannes LohiProfessori
Puh:0503199319hannes.lohi@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiHelsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kalaöljylisä vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja voi vähentää sydänsairauksien riskiä myös terveillä10.10.2025 10:59:41 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalaöljystä peräisin olevan EPA-rasvahapon positiiviset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä. Tutkimus korostaa yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Lemmikkien nimipäiväkalenterit on uudistettu9.10.2025 08:11:00 EEST | Tiedote
Lucifer-kissa, Lysti-koira ja Luoti-hevonen saavat pian viettää nimipäiväjuhlia, kun Helsingin yliopisto on päivittänyt kissojen, koirien ja hevosten nimipäiväkalenterit. Uudistuksessa kalentereihin lisättiin yhteensä 176 nimeä ja se astuu voimaan vuonna 2027.
Väitöstutkimus paljastaa jännitteen suomalaisessa historiakulttuurissa9.10.2025 08:09:00 EEST | Tiedote
2020-luvun kriisit pandemia ja sota ovat herättäneet suljettujen kansallisten kertomusten myytit. Demokratia tarvitsisi kuitenkin avointa historiakertomusta.
Tutkijat kehottavat huomioimaan eläinten levittämien tautien riskin ennallistamishankkeissa7.10.2025 12:01:44 EEST | Tiedote
Häiriöt villieläinten elinympäristöissä lisäävät myyräkuumeen kaltaisten eläimestä ihmiseen tarttuvien tautien puhkeamisriskiä. Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimus osoitti kuitenkin, että myös luonnon ennallistamiseen liittyy vaaroja, jotka on otettava huomioon.
Rasva ruokkii aivoja – läpimurto aivojen aineenvaihduntasairauksien hoidossa6.10.2025 11:58:07 EEST | Tiedote
Tiesitkö, että aivot voivat käyttää rasvaa energianlähteenä? Lupaavat uudet tutkimustulokset osoittavat, että aivojen hermosolut voivat käyttää rasvaa ajattelun, liikkumisen ja muistamisen polttoaineena. Yllättävä löydös saattaa mahdollistaa uusien hoitojen kehittämisen vakaviin aivosairauksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme