Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Metsäekosysteemit kattavat noin kolmanneksen maapallon pinta-alasta ylläpitäen suurta osaa sen biologisesta monimuotoisuudesta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana maailmanlaajuinen metsäkato on johtunut pääasiassa luonnonvarojen hyödyntämisestä ja maankäytön muutoksista, kuten metsien raivaamisesta maatalouskäyttöön. Erityisesti Pohjois-Euroopassa intensiivinen metsätalous on keskeinen tekijä metsäekosysteemien heikentymisessä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä.
- Intensiivinen metsänhoito tarkoittaa metsänhoitomenetelmää, jossa puuntuotanto maksimoidaan esimerkiksi avohakkuilla, maanmuokkauksella ja suosimalla nopeasti kasvavia puulajeja. Puustoa voidaan myös korjata nuorempana. Jos ekologisia näkökohtia ei oteta riittävästi huomioon, voi seurauksena olla metsien biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen ja elinympäristöjen väheneminen. Myös vesistöjen kunto sekä metsien kyky vastata erilaisiin metsätuhoriskeihin voi laskea, selventää yliopistotutkija Rémi Duflot Jyväskylän yliopistosta.
Suojelukäytäntöjen arviointi edellyttää tietoa hakkuista
Jyväskylän yliopiston tutkijat arvioivat hakkuiden kohdistumista eri biodiversiteettiarvojen metsiin Suomessa vuosien 2018–2022 aikana.
- Suomea tapausesimerkkinä käyttäen tutkimme, onko monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat metsät edelleen hakkuiden kohteena vai ovatko ne tehokkaasti suojeltuja. Suomi on erinomainen esimerkki, sillä Suomessa on tehty sekä valtakunnallinen että maakuntakohtainen arvio metsien biodiversiteettiarvoista ja saatavilla on tarkat tiedot hakkuista, kertoo väitöskirjatutkija Pihla Kortesalmi Jyväskylän yliopistosta.
Tutkijat käyttivät hyväkseen maakuntakohtaisia ja valtakunnallisia karttoja metsien biodiversiteettiarvoista, jotka oli laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). Metsän saama biodiversiteettiarvo perustuu metsätyypin, puulajien ja puuston määrän perusteella mallinnettuun lahopuupotentiaaliin, tietoihin alueen metsänkäytöstä, uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella sekä metsäalueiden kytkeytyneisyydestä.
- Käytimme kahta toisiaan täydentävää hakkuutietolähdettä. Global Forest Change –aineisto kertoo vuotuisen metsänpeitteen menetyksen Landsat-satelliittikuvien perusteella. Lisäksi käytimme tutkimuksessa hyväksi Suomen Metsäkeskuksen ylläpitämiä metsänkäyttöilmoituksia, jotka tulee tehdä ennen metsänhoidon toimenpiteitä, sanoo Kortesalmi.
Tutkijat havaitsivat, että hakkuita tapahtuu edelleen biologiselta monimuotoisuudeltaan arvokkaissa metsissä. Hakkuualueiden biodiversiteettiarvot ovat maan eteläosassa korkeammat kuin pohjoisessa, ja ovat maakunnittain arvioituna hieman korkeammat kuin maakunnan metsien keskimääräiset biodiversiteettiarvot. Noin kolmasosa biodiversiteettiarvoltaan korkeimmista metsistä on tällä hetkellä suojeltuja.
- Tuloksemme osoittavat, että hakkuita kohdistuu kaikkiin suojelualueiden ulkopuolisiin metsiin riippumatta niiden biodiversiteettiarvosta. Jos hakkuut jatkuvat samaan tahtiin kuin vuosina 2018–2022, tulevat kaikki suojelemattomat, biodiversiteettiarvoltaan korkeat metsät kärsimään seuraavien vuosikymmenien aikana. Tulevaisuudessa metsien käyttöintensiteettiä voitaisiin vähentää lisäämällä suojelualueita ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia metsänkäsittelytapoja, kuten jatkuvapeitteinen metsänhoito, kertoo Duflot.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä European Journal of Forest Research -lehdessä 13.9.2025.
Artikkelin tiedot:
- Kortesalmi et al “Continued exploitation of high biodiversity value forests outside of protected areas in Finland”, European Journal of Forest Research, 13.9.2025
- DOI numero: https://doi.org/10.1007/s10342-025-01823-z
- Linkki artikkeliin: https://link.springer.com/article/10.1007/s10342-025-01823-z
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Pihla Kortesalmi, pihla.t.kortesalmi@jyu.fi
Yliopistotutkija Rémi Duflot, remi.r.duflot@jyu.fi
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
I vår kan du söka till universitetsstudier i tyska, franska och ryska på universitetet, även utan tidigare språkkunskaper10.12.2025 10:25:23 EET | Tiedote
Universiteten förnyar studierna i främmande språk. I den gemensamma ansökan våren 2026 kan du söka till examensprogrammen i tyska, franska och ryska utan tidigare kunskaper i språken. Syftet med reformen är att stärka kompetensen inom främmande språk och kulturer i Finland.
Ensi keväänä yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää, vaikka ei olisi aikaisempaa kielitaitoa10.12.2025 10:07:08 EET | Tiedote
Yliopistot tekevät merkittävän muutoksen vieraiden kielten opiskeluun: kevään 2026 yhteishaussa voi hakea opiskelemaan saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntijuutta Suomessa.
Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta9.12.2025 10:56:48 EET | Tiedote
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen muuttuu esikoislapsen myötä haastavammaksi. Juuri julkaistun Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan heijastu kielteisesti suomalaisvanhempien aikeisiin hankkia toinen lapsi.
Teachers and Language Minority Parents form different perceptions of children's Finnish language skills in early childhood education and care9.12.2025 10:23:33 EET | Tiedote
When a child from a language minority family starts early childhood education and care (ECEC), they begin not only a new everyday life, but also a journey of language learning. A new study for University of Jyväskylä reveals how the Finnish language skills of children from language minority families are assessed in ECEC and what kind of tensions this creates between parents and early childhood educators.
Jyväskylän yliopisto mukana läpimurrossa: atomiytimen magneettisuus mitattu uudella tavalla9.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Ensimmäistä kertaa on onnistuttu havaitsemaan, miten magneettisuus jakautuu atomin ytimen sisällä molekyylimittausten avulla. Läpimurto voi edistää ydinfysiikan tutkimusta, sillä nyt on olemassa todisteita siitä, että ytimen rakennetta voidaan tutkia molekyylien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme