Raportti: Luontokato kiihtyy – suojelu kaipaa sitovaa lainsäädäntöä ja moninkertaisen rahoituksen

Raportti sisältää katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin kansallisiin tavoitteisiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin. Siinä arvioidaan myös suojelun nykytilaa suhteessa näihin tavoitteisiin sekä keinoja, joilla niihin voidaan päästä. Raportti osoittaa, että luonnon monimuotoisuus on heikentynyt erityisesti metsien hakkuiden ja raivauksen vuoksi. Samoin maatalous aiheuttaa yhä haittoja ympäristölle. 

– Luonto on keskeinen osa kansallista identiteettiämme. Ehkä siksi olemme eläneet harhaluulossa, että Suomessa ympäristö on hyvässä kunnossa. Emme kuitenkaan ole mikään luonnonsuojelun suurvalta. Esimerkiksi suojelupinta-alalla mitattuna jäämme noin puoleen EU:n keskiarvosta, toteaa raportin kirjoittanut filosofian tohtori Janne M. Korhonen. 

Petteri Orpon hallituksen aikana ympäristötoimet ovat jääneet kansainvälisistä velvoitteista. Myös hallitusohjelman molemmat luonnonsuojelutoimet ovat vastatuulessa: Palokin padon purkaminen ei ole vielä edennyt ja tavoite vanhojen metsien suojelusta on vesittymässä. 

– Hallitus on laskenut valmiiksi riittämätöntä luonnonsuojelun rahoitusta noin kolmanneksella. Vuoden 2025 budjetissa luonnonsuojelun määrärahat ovat vajaat 140 miljoonaa euroa. Summan voisi kolminkertaistaa ensi hallituskaudella, ja sen jälkeen kasvattaa rahoitusta kohti suojelutavoitteiden vaatimaa tasoa, Korhonen esittää. 

Luonnonsuojelun sitovista tavoitteista tulisi säätää uudella luontolailla

Raportissa esitellään myös keinoja, joilla tuleva hallitus voi pyrkiä kohti suojelutavoitteita. Keinot on jaettu normiohjaukseen, taloudellisiin ohjauskeinoihin ja informaatio-ohjaukseen, joita kaikkia tarvitaan rinnakkain.  

– Sitovista tavoitteista muun muassa suojelupinta-alan ja ennallistamisen lisäämiseksi tulisi sopia uudessa luontolaissa. Suojelurahoituksen lisäksi tarvitaan uusia kannustimia maanomistajille ja kuluttajille. Sitovalla ekologisella kompensaatiolla voitaisiin varmistaa, että luontohaitat saadaan korvattua, Korhonen sanoo. 

Raportissa ehdotetaan kestävän kehityksen kiinteistöveroa, jolloin ympäristölle kestävä maankäyttö tarkoittaisi maanomistajalle alempaa tai jopa negatiivista veroa. Myös kulutusverotuksen tulisi perustua ympäristöjalanjälkeen. Lisäksi suositetaan muun muassa suojelun lisäämistä valtion mailla sekä vapaaehtoista suojelun helpottamista tukemalla luonnonhoitosuunnitelmien tekemistä.  

– Suomen luonnonsuojelu kaipaa ryhtiliikettä, ja raportti tarjoaa siihen eväät. Se kannattaa myös taloudellisesti, sillä uusimpien arvioiden mukaan esimerkiksi metsien hiilinielun romahdus voi tuoda Suomelle EU:lta miljardilaskun lähivuosina, toteaa Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen. 

Raportti Luonnon vuoro: Katsaus Suomen luonnonsuojelun tilaan ja suositukset lähivuosien suojelutoimiksi poliittisille päättäjille on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta. Julkaisun toteutukseen on saatu avustusta Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä, Palkansaajasäätiöltä ja Riihi säätiöltä. 

Raportin kirjoittaja Janne M. Korhonen työskenteli Kalevi Sorsa -säätiössä oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntijana maaliskuun 2025 loppuun asti. Tällä hetkellä hän työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. 

Lisätietoja: 

Antti Ronkainen

puh. 050 4488579

antti.ronkainen@sorsafoundation.fi