Turun yliopisto

Uudistunut humanistinen aikakausmedia Soihtu on julkaistu – ensimmäinen teemanumero pohtii ihmisen ja luonnon suhdetta

Jaa

Soihtu valaisee tutkittuun tietoon perustuvia humanistisia näkökulmia. Syksyn ensimmäisen numeron teemana on Ihminen ja luonto, kertoo päätoimittaja Heidi Salmi.

Humanistinen aikakausmedia Soihtu.
Humanistinen aikakausmedia Soihtu.

Miten lemmikkieläinten erityinen asema näkyy kielessä? Miten eläimiä kuvataan faabeleissa eli vertauskuvallisissa eläintarinoissa? Entä kuinka eri ihmiset kuulevat villieläinten ääntelyn?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa uudistunut humanistinen aikakausmedia Soihtuensimmäisessä teemanumerossaan Ihminen ja luonto. Soihtu on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan julkaisema media, johon tutkijat kirjoittavat tieteeseen pohjautuvia artikkeleita.

– Iloitsemme uudistuneen Soihdun julkaisusta! Kirjoituksissamme näkyy koko humanististen tieteiden kirjo historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksesta kieli- ja käännöstieteisiin. Vuodessa julkaistaan viisi teemanumeroa, kaksi syksyllä ja kolme keväällä, kertoo Soihdun päätoimittaja, suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi.

Salmi itse on tutkinut kirjasuomea 1500-luvulta 1800-luvulle. Hän on erikoistunut Mikael Agricolan teosten kielen tutkimiseen.

Uudistuneen Soihdun ensimmäisessä teemassa suomen kielen opettaja ja tutkija Katri Priiki käsittelee omassa tekstissään sitä, miten lemmikkieläinten erityinen asema näkyy kielessä.

Priikin mukaan rikomme tietoisesti kielen normeja, jotta voimme puhua lemmikkieläimistä niiden arvon mukaisesti.

– Yleiskielen normien mukaisesti vain ihmisiin viittaavien hän ja he -pronominien käyttö osoittaa, että lemmikkien asema on erityinen. He ovat monelle perheenjäseniä, jotka jakavat kanssamme kodin ja arjen.

Taidehistorian postdoc-tutkija Reeta Kangas johdattaa lukijan faabeleiden maailmaan. Tekstissään hän pohtii sitä, kuinka faabeleissa eläimet ilmentävät ihmisten luonteenpiirteitä, mutta tarinoiden kuvituksissa eläinhahmot on esitetty lajityypillisemmin.

Viron kielen ja kulttuurin lehtori Eve Mikone pohtii tekstissään, kuulevatko ihmiset villieläinten ääntelyn samalla tavalla ja miten äänien kielentäminen auttaa tunnistamaan ääniä. Miltä kuulostaakaan ketun, hirven ja ahman ääntely?

Joulukuussa julkaistavan syksyn toisen teemanumeron aiheena on tekoäly. Siitä humanisteilla onkin paljon sanottavaa – esimerkiksi kielitieteen ja kulttuurintutkimuksen näkökulmasta.

– Tyypillisesti mediassa kuullut kaupalliset ja tekniset näkökulmat eivät riitä, jos halutaan oikeasti ymmärtää, kuinka tekoäly mullistaa yhteiskuntaa, päätoimittaja Salmi sanoo.

Ihmiset ja luonto -teeman seuraavat jutut julkaistaan 21. ja 28. lokakuuta.

Humanistinen aikakausmedia Soihtu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Suomen ensimmäinen synteettisen terveysdatan testialusta valmis – tarjoaa tutkijoille aidonkaltaista terveysdataa8.10.2025 09:18:51 EEST | Tiedote

Turun yliopiston johtamassa yhteishankkeessa on luotu Suomen ensimmäinen synteettisen terveysdatan testialusta, joka mahdollistaa aidonkaltaisen datan käytön tutkimuksen alkuvaiheessa ilman yksityisyydensuojan riskejä. Yhteistyössä alueen terveysalan toimijoiden kanssa kehitetty alusta auttaa yhdistämään tietolähteitä ja kehittämään uusia terveysalan konsepteja.

Kielenkehityksen viive 2,5 vuoden iässä jatkuu todennäköisesti heikkoina kielellisinä taitoina 5–vuotiaana7.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Turun yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan taaperoiässä myöhään puhumaan oppivien lasten kielelliset vaikeudet todennäköisesti jatkuvat viiden vuoden iässä. Viiveen umpeen kurominen ei ole yhtä yleistä kuin aiemmin on luultu. Tutkijat korostavat, että vaikka yksittäiset lapset saattavatkin kuroa kielellisen viiveen umpeen ilman tukitoimia, uusi tutkimustulos puoltaa varhaisen kuntoutuksen aloittamista tilanteen seuraamisen sijaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye