Kansallinen velkajarru on virhe
14.10.2025 15:19:39 EEST | STTK ry. | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
Kansallisen velkajarrun tavoitteet ovat kannatettavia. Suomen julkinen velkasuhde kasvaa edelleen ja sen kasvu on saatava taittumaan laskuun.
– On hyvä, että velkaantumiskehitystä pohtimaan asetettiin parlamentaarinen työryhmä. Positiivista on lisäksi, että velkajarru keveni hallituksen alkuperäisestä esityksestä, eikä velkaantumiskehitystä saa jatkossa manipuloida myymällä julkista omaisuutta, tiivistää STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
Velkajarru uhkaa kuitenkin kääntyä omaa tavoitettaan vastaan, sillä se edellyttää rajua sopeuttamista, mikä heikentää merkittävästi talouskasvua.
– Esimerkiksi Orpon hallitus on tehnyt mittavia sopeutustoimia, mutta samalla talouskasvu on hyytynyt ja julkisen velkasuhteen kasvu jopa kiihtynyt.
Velkajarrun suurin ongelma on, että se edellyttää sopeuttamista juuri heikossa suhdanteessa syventäen taantumaa entisestään. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että sopeuttaminen ei tästä syystä edes keskimäärin onnistu tavoitteessaan kääntää julkista velkaantumista laskuun. Velkajarru ei mahdollista riittävää suhdannepolitiikkaa, sillä siitä on mahdollista poiketa ainoastaan kriisiolosuhteissa.
EU:n taloussäännöt sisältävät jo velkajarrun
EU:n viime vuonna voimaan astuneet uudet taloussäännöt ovat Suomelle jo erittäin tiukat. Varsinkin, kun työeläkeyhtiöiden ylijäämiä ei enää huomioida velkakehityksen ennusteessa.
– Lisäksi EU-sääntöihin sisältyy jo velkajarru, sillä ne edellyttävät velkasuhteen laskevan vähintään 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa Suomen nykyisellä velkatasolla. Kansallinen velkajarru voi lisätä sopeutustaakkaa useilla miljardeilla jopa epärealistisen suureksi, muistuttaa Lainà.
Velkajarru on demokratian toteutumisen kannalta haasteellinen. Parlamentaarinen työryhmä julkisen talouden alijäämätavoitteen asettamiseksi jäisi pelkäksi kumileimasimeksi, jos jo lakiin kirjataan velkasuhteen alentamisvaatimus.
– Vaaleissa on voitava vaikuttaa myös finanssipolitiikan mitoitukseen, eikä ainoastaan ennalta määritellyn sopeutuksen toteuttamisvaihtoehtoihin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Patrizio Lainàpääekonomisti
Puh:0405834432patrizio.laina@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä3.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme