Turkisala vaikuttaa EU:n talouteen negatiivisesti, uusi raportti paljastaa

Eurooppalaisten eläinjärjestöjen tilaama A full-cost account of the EU fur industry -raportti valottaa turkisalan taloudellista haurautta. Turkistarhojen määrä EU-maissa on vähentynyt 73 prosenttia vuosikymmenen aikana ja tuotannon odotetaan vähenevän vielä 15–20 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. 

Turkiseläinten nahkojen hinnat ovat romahtaneet, eikä turkisteollisuus ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi alalle maksettiin merkittäviä korvauksia esimerkiksi covid-19-pandemian ja lintuinfluenssan aiheuttamista tappioista, ja nämä korvaukset ovat moninkertaiset turkistarhausalan maksamiin veroihin nähden. Alan tuottama arvonlisäys EU:n taloudelle on -9,2 miljoonaa euroa vuodessa, joten se pikemminkin pienentää kuin kasvattaa EU:n taloutta.  

Turkistarhauksen liikevaihdoksi arvioitiin noin 183 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tämä on verrattavissa esimerkiksi puhvelinmaidon tuotannon, hapankirsikoiden viljelyn tai vhs-kasettivuokrausalan arvoon. Vain alle 0,003 prosenttia EU:n työpaikoista tulee turkisalalta. 

Animalia tilasi Suomen turkistarhauksen taloudellisia vaikutuksia koskevan raportin vuonna 2022 professori Eija Vinnarilta. Animalia osallistui myös uuden, koko EU:ta koskevan raportin kokoamiseen tarjoamalla tietoja Suomen turkisalasta. 

“Jo vuonna 2022 raportissa havaittiin, että turkistarhauksen merkitys Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle on häviävän pieni. Nyt julkaistu koko EU:ta koskeva raportti vahvistaa, että turkisalan romahdus ei ole vain suomalainen ilmiö. Turkisala tuottaa satojen miljoonien eurojen kustannukset EU:lle joka vuosi”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.  

Uusi raportti vahvistaa myös jo sitä tiedettyä tosiasiaa, että turkistarhat voivat toimia korkean riskin zoonoottisten tautien varastoina. Raportissa arvioidaan, että toimenpiteet zoonoottisten patogeenien leviämisen estämiseksi maksavat vuosittain 211 miljoonaa euroa. Turkistuotannosta aiheutuu myös merkittäviä ympäristönsuojelullisia kustannuksia, joiden arvioidaan olevan vuosittain 226 miljoonaa euroa.  

Turkisalalla on valtava negatiivinen vaikutus yhteiskuntaan

Raportti julkaistiin Euroopan parlamentissa keskiviikkona 15.10. Tilaisuuden vetäjän, Euroopan parlamentin jäsen Kristian Vigeninin (S&D) mukaan turkiselinkeinolla on merkittäviä piilokustannuksia.  

"Turkisalan piilokustannukset liittyvät kansanterveyteen, biodiversiteettiin, eläinten hyvinvointiin ja ilmastoon. Uusi raportti antaa meille entistäkin vahvemmat perusteet vaatia, ettei EU:ssa käydä kauppaa, joka hyötyy julmuudesta ja ympäristöhaitoista," Vigenin sanoo. 

Raportin laatijan Griffin Carpenterin mukaan turkisteollisuus on siitä harvinainen ala, että se tuottaa EU:lle lähinnä haittoja vailla hyötyjä.  

"Yleensä tällaisissa analyyseissä arvioimme, tuottaako jokin toimiala yhteiskunnalle enemmän taloudellista arvoa kuin millaisia ympäristö- tai sosiaalisia kustannuksia se aiheuttaa. Turkisteollisuus on ensimmäinen tapaus, jossa näen alan lähtevän liikkeelle negatiivisesta taloudellisesta arvosta. Kun mukaan lasketaan ympäristöön ja kansanterveyteen liittyvät kustannukset, on yhteiskunnallinen negatiivinen vaikutus entistä pahempi. Turkisala ole enää taloudellisesti elinkelpoinen ilman ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi toimiala saa huomattavasti julkista tukea, joka ylittää selvästi siitä saatavat verotulot," Carpenter kertoo. 

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on tehnyt Euroopan komissiolle antamassaan tieteellisessä raportissaan selväksi, että nykymuotoinen turkistarhaus tulisi lakkauttaa. EFSA:n mukaan eläimet kärsivät turkistarhoilla eikä tilannetta voi lisävirikkeillä. EU-komissio tilasi EFSA:n raportin vastauksena 1,5 miljoonan EU:n kansalaisen allekirjoittamaan Fur Free Europe -kansalaisaloitteeseen, jonka suomalaisena toimeenpanijana on Animalia.  

Raportin on laatinut Griffin Carpenter ja sen on tilannut Eurogroup for Animals, Fur Free Alliance, FOUR PAWS ja Humane World for Animals.