Suomen kivikoissa talvehtii suuri kirjo lepakoita
Tuoreen tutkimuksen mukaan lepakot tarvitsevat erilaisia kivikkoympäristöjä talvehtiakseen. Uusi tieto lajien välisistä eroista talvehtimisessa ja talvehtimispaikkojen merkityksestä horroskauden eri vaiheissa auttaa suojelemaan lepakoita.

Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat hyönteissyöjiä, jotka vetäytyvät horrostamaan syksyn mittaan ravinnon vähentyessä. Lepakoiden käyttämät horrospaikat ovat kuitenkin olleet tähän asti Suomessa tuntemattomia, mikä heikentää näiden rauhoitettujen eläinten suotuisan suojelun tasoa.
Helsingin yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat selvittivät lepakoiden talviaikaista käyttäytymistä laajassa, Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle sijoittuneessa tutkimuksessa.
– Pitkään pohdimme missä lepakkomme viettävät talvensa, sillä harvoissa tuntemissamme horrospaikoissa, kellareissa ja bunkkereissa, talvehti vain murto-osa kesällä tavatuista lepakoista. Tutkimuksemme paljastaa, että lepakot voivat talvehtia lähes joka puolella ympäristössämme, jos kiveä on vain näkyvillä, sanoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijatohtori Anna Blomberg.
Uusi tutkimus valottaa paitsi lajien välisiä eroja erilaisten kivikkoympäristöjen käytössä, myös niiden merkitystä lepakoille horroskauden eri vaiheissa.
– Siippalepakot vetäytyvät horrostamaan jo verrattain aikaisin syksyllä ja pysyvät visusti horrospaikoissaan kevääseen asti, kun taas pohjanlepakot ja uhanalainen pikkulepakko saapuvat myöhemmin ja lentelevät usein horrospaikkojen edustalla talvisinkin, kertoo Luomuksen selkärankaisten yli-intendentti Thomas Lilley.
Tutkijoita hämmästytti kivikoissa talvehtivien lajien suuri kirjo. Niitä hyödyntävät kaikki yleisimmät lajit, kuten pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippalajit sekä korvayökkö, mutta myös harvinaisemmat, uhanalaiset lajimme, kuten yllä mainittu pikkulepakko sekä ripsisiippa. Havaintoaineisto perustuu lepakoiden lajityypillisiin kaikuluotausääniin, joita äänitettiin horrospaikoille jätetyillä tallentimilla.
– Ripsisiippa on ollut tähän asti maassamme talvehtivista lajeista heikoiten tunnettu. Sitä on tavattu vakituisesti talvehtivana vain yhdestä Turun alueen luolasta. Löytämämme horrospaikat osoittavat uuden teknologian edut lepakkotutkimuksessa. Harvinaisistakin lajeista saadaan tutkimusta ja suojelua tukevaa tietoa, kun aineistoa kerätään samanaikaisesti laajalti ja laadukkaalla välineistöllä, toteaa Turun ammattikorkeakoulun asiantuntija Ville Vasko.
Suuri osa kansainvälisestä lepakoiden horrostutkimuksesta on tehty karstialueiden isoissa luolissa ja hylätyissä kaivoksissa Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan itärannikolla. Suomesta nämä luolat puuttuvat, mutta jääkausien aikaisten jäämassojen liikkeiden takia meillä on laaja kirjo erilaisia kivikkoympäristöjä, kuten pirunpeltoja, siirtolohkareita, kivikoita ja avokallioita.
Lepakoiden huomioon ottaminen kaavoituksen ympäristövaikutusten arvioinnissa perustuu tällä hetkellä lähinnä niiden kesäaikaisiin kartoituksiin, joissa pyritään selvittämään niiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, ruokailualueet ja tärkeät siirtymäreitit.
– Ympäristövaikutusten arvioinnit kattavat vain neljäsosan lepakon vuotuisesta kiertokulusta, jättäen huomiotta muun muassa lepakoille elintärkeät horrospaikat, jotka ovat hyvin alttiita maankäytön muutokselle. Kesäaikaisten seurantojen tueksi selvityksiin tarvitaan tietoa myös siitä, onko kohteilla lepakoille tärkeitä horrospaikkoja, kertoo Lilley.
Alkuperäinen artikkeli:
Blomberg, A.S., Vasko, V.V. and Lilley, T.M. (2025), Rock solid: winter ecology of boreal bats at natural hibernation sites. Wildlife Biology e01540. https://doi.org/10.1002/wlb3.01540
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Blomberg
tutkijatohtori
anna.s.blomberg@helsinki.fi
Thomas Lilley
yli-intendentti
thomas.lilley@helsinki.fi
0294128630
0505162019
Ville Vasko
asiantuntija
Turun ammattikorkeakoulu
ville.vasko@turkuamk.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: Aleksanteri-konferenssin 22.–24.10.2025 teemana on ekstremismi16.10.2025 08:42:26 EEST | Kutsu
Tämän vuoden kansainvälinen Aleksanteri-konferenssi "Extremisms: Ambiguities, Ideologies, Agency" käsittelee ekstremismin haastetta demokratioissa ja muissa yhteiskuntajärjestelmissä itäisessä Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Venäjällä sekä myös globaalimmin. Akkreditointi on avoinna 20.10. saakka.
Voiko tekijänoikeus suojata tekoälyn tuottamaa musiikkia?14.10.2025 09:22:07 EEST | Tiedote
Mikä rooli jää ihmiselle, kun koneet pystyvät luomaan musiikkia, kuvaa ja tekstiä, jotka muistuttavat ihmisen tuotoksia? Uusi väitöskirja tutkii rajanvetoa inhimillisen luovuuden ja koneen tuottaman sisällön välillä.
Yksinasuvat kuolevat muita nuorempina14.10.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Yksinasuvien kuolleisuus on erityisesti työikäisillä moninkertaista suhteessa puolison kanssa asuviin, ja ero on entisestään kasvanut viimeisten 30 vuoden aikana.
Kalaöljylisä vaikuttaa ihmisiin eri tavoin ja voi vähentää sydänsairauksien riskiä myös terveillä10.10.2025 10:59:41 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan kalaöljystä peräisin olevan EPA-rasvahapon positiiviset vaikutukset vaihtelevat merkittävästi yksilöiden välillä. Tutkimus korostaa yksilöllisen aineenvaihdunnan merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Vanhemmat isät lisäävät koiranpentujen geenimutaatioita10.10.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimus on selvittänyt, miten ja milloin aivan uudet DNA-muutokset, eli de novo -mutaatiot, syntyvät koirilla. Keskeinen havainto on, että isän iän noustessa pentuihin siirtyvien uusien DNA-muutosten määrä kasvaa; myös äidin iällä on vaikutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme