Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista

Suomessa todetaan vuosittain 15 000–20 000 uutta aivovammatapausta. Jopa joka toiselle aivovammapotilaalle kehittyy pitkäaikaisia oireita, jotka rajoittavat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. 

Aivovammasta toipuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten vamman vaikeusaste, ikä ja perinnölliset ominaisuudet. HUSissa tehty tutkimus tuo esiin, että myös aivovammaa edeltävä kognitiivinen kapasiteetti, eli kyky käsitellä tietoa, ratkaista ongelmia ja hahmottaa ympäristöä, voi vaikuttaa merkittävästi aivovamman jälkeiseen toimintakykyyn. 

Aiemmissa tutkimuksissa on viitteitä siitä, että korkeampi kognitiivinen kapasiteetti ennen vammaa suojaa jälkioireilta. Rekisteritutkimuksissa on havaittu myös, että heikko kognitiivinen kapasiteetti ennen vammaa on yhteydessä suurempaan aivovammariskiin. Vammaa edeltävän kognitiivisen kapasiteetin mittaaminen on kuitenkin ollut haastavaa, sillä potilaiden kognitiivista toimintakykyä tutkitaan yleensä vasta aivovamman jälkeen. 

Puolustusvoimien testitulokset ja Aivovammarekisterin tiedot avasivat uuden tutkimusmahdollisuuden 

Tutkimuksessa hyödynnettiin Puolustusvoimien P1-peruskoetta, joka mittaa kognitiivista kapasiteettia kaikilta Suomessa asepalvelukseen astuvilta. Tutkijat yhdistivät vuosina 1982–2015 kerätyt testitulokset Helsingin yliopistollisen sairaalan Aivovammarekisterin tietoihin vuosilta 1997–2020.

Aineistosta löytyi 377 miespuolista potilasta, joilta oli mitattu kognitiivinen kapasiteetti ennen vammaa ja joiden toipumista arvioitiin puoli vuotta traumaattisen aivovamman jälkeen Glasgow Outcome Scale -asteikolla. Tulokset osoittivat, että korkeampi testitulos oli yhteydessä parempaan toipumiseen. Lisäksi aivovamman saaneiden testitulokset olivat keskimäärin matalampia kuin verrokkiryhmällä. 

”Tuloksemme korostavat kognitiivisen kapasiteetin merkitystä sekä aivovamman ennaltaehkäisyssä että kuntoutuksessa. Hyvä kognitiivinen lähtötaso voi suojata aivovamman jälkivaikutuksilta ja edistää toipumista”, tiivistää väitöskirjatutkija Wivi Taalas, joka tekee HUSissa tutkimusta neurokirurgien, dosenttien Rahul Raj’n ja Jari Siirosen ohjauksessa. 

Tutkimusartikkeli:
The Role of Preinjury Cognitive Function in Future Traumatic Brain Injury and Functional Recovery. Julkaistu 16. lokakuuta 2025 American Academy of Neurologyn lääketieteellisessä lehdessä Neurologyssa.

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.