Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan

22.10.2025 08:15:00 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Terja Koskenoja
Terja Koskenoja

Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja.

–Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä.

Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keramiikka, mutta myös ekologisempi, kun sen hiilijalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin vastaavilla keraamisilla tuotteilla. Puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen teollinen käyttö parantaa samalla metsän jalostusarvoa.

Tavoitteena kehittää vähähiilistä rakentamista

Woodion toimintafilosofia ei perustu Koskenojan mukaan pelkästään vihreään imagoon, vaan todellisiin päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen. – Olemme halunneet korvata keramiikkaa ja kivipohjaisia materiaaleja, jotka kuluttavat runsaasti energiaa valmistusvaiheessa.

–Vaikka materiaalin sidosaineista yli puolet on jo nyt biopohjaisia, teemme jatkuvaa kehitystyötä kumppaneiden kanssa biopitoisuuden kasvattamiseksi. Vedenkestävyys saavutetaan sidosaineen avulla, joka ”kyllästää” puuhakkeen ja estää sen turpoamisen tai kosteuden imeytymisen. Tuloksena on komposiitti, joka yhdistää puun luonnollisen lämmön ja modernin designin kestävyyden.

Koskenoja näkee puupohjaisessa komposiittimateriaalissa mahdollisuuksia laajempaan kehitystyöhön kuin vain kylpyhuonetuotteisiin. – Yritys kehittää jatkuvasti uusia sovelluksia, kuten sisustuslevyjä ja rakenteellisia elementtejä, joita voitaisiin hyödyntää myös muissa tiloissa, esimerkiksi toimistoissa ja keittiöissä.

– Materiaalimme on helposti työstettävää ja muokattavaa. Se avaa paljon mahdollisuuksia muillekin käyttökohteille. Pidemmällä aikavälillä Woodio pyrkii laajentamaan yhteistyötään myös muiden teollisuudenalojen kanssa ja kehittämään biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä tulevaisuuden vähähiilisessä rakentamisessa.

Esimerkiksi Hollannissa Woodio on päässyt Koskenojan mukaan hankkeisiin siksi, että tuotteiden hiilijalanjälki on kilpailijoita pienempi. – Rakennusten ympäristöluokitukset ohjaavat nyt materiaalivalintoja yhä enemmän. Vaikka Suomessa laskenta on vielä alkutekijöissään, trendi on selvästi sama: hiilineutraali rakentaminen on tulossa osaksi suunnittelun arkea.

Brändi yhdistää luonnon ja muodon

Woodion markkinointi rakentuu pitkälti referenssien, yhteistyöprojektien ja visuaalisen brändin varaan. – Tällä hetkellä yritys tarjoaa yli 20 erilaista pesuallasmallia, seinäkiinnitteisiä wc-istuimia, kylpyammeita, pyyhekoukkuja sekä komposiittilevyjä, joita voidaan käyttää esimerkiksi työtasoina tai keittiön välitiloissa.

–Käyttökohteet vaihtelevat yksityiskodeista hotelleihin ja ravintoloihin, mutta erityisesti sopimusprojektit hotelleissa, ravintoloissa ja julkisissa tiloissa ovat yrityksen kasvun veturi.
Pystymme toimittamaan räätälöityjä ratkaisuja, joissa yhdistyy estetiikka ja käytännöllisyys. Se on iso etu, kun tiloja käytetään intensiivisesti, Koskenoja kertoo.

Koskenojan mukaan jokainen toteutettu kohde lisää paitsi tunnettuutta, myös luottamusta puupohjaisten materiaalien toimivuuteen. – Kun tuotteemme nähdään osana kansainvälisiä design-ympäristöjä, se antaa uskottavuutta koko suomalaiselle biomateriaaliosaamiselle. Woodio ei ole vain materiaalitekninen innovaatio, vaan myös vahva brändi, joka hyödyntää pohjoismaisen muotoilun perinteitä.

–Painotamme markkinointiviestinnässämme Painotamme markkinointiviestinnässämme inspiroivia sisustusratkaisuja, luonnonläheisyyttä, lämpöä ja iloa eli sellaisia arvoja, jotka erottavat sen kliinisen kylmistä kylpyhuonekonsepteista. Haluamme osoittaa, että ekologinen tuote voi olla myös kaunis ja houkutteleva. Kestävyys ei ole kompromissi estetiikan kustannuksella, Koskenoja korostaa.

Design ja hiilijalanjälki ovat Koskenojan mukaan Woodion myyntivaltteja. – Tähänastinen menestys perustuu palkittuun muotoiluun ja mitattuun kestävyyteen. Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat ovat yritykselle keskeinen kohderyhmä, sillä heidän valintansa ohjaavat hotellien ja julkisten tilojen hankintoja.

Woodio osana Lahden puutuotealan keskittymää

Vuonna 2016 perustettu Woodio toimii uudessa Lahden tehtaassaan, jonne tuotanto siirrettiin Helsingin Konalasta. Paikkavalinta on Koskenojan mukaan luonnollinen, kun Lahdessa yhdistyvät vahva puuteollinen osaaminen, muotoiluperinteet ja kaupungin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet. – Kaikki nämä sopivat täydellisesti meidän tarinaamme. Olemme osa uutta puupohjaista teollisuutta, joka yhdistää ekologisuuden ja esteettisyyden, hän sanoo.

Yrityksen liikevaihto on noin 700 000–800 000 euroa, mutta kasvunäkymät ovat selvästi nousevat. Woodion tuotteita on jo hotelleissa ja ravintoloissa Suomessa ja ulkomailla, ja vienti painottuu nyt erityisesti Iso-Britanniaan, Saksaan ja Hollantiin. – Näillä markkinoilla arvostetaan ekologisia design-ratkaisuja, joissa yhdistyvät tekninen suorituskyky ja visuaalisuus.

Katso Woodion esittelyvideo tästä linkistä: https://youtu.be/gwqruA59jr4

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Metsä360 palkinto 2025

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2025 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terja Koskenoja, terja.koskenoja@woodio.fi

Kuvat

Terja Koskenoja
Terja Koskenoja
Lataa
Villa Luella, Suunnittelija Minna Parikan yksityisasunto
Villa Luella, Suunnittelija Minna Parikan yksityisasunto
kuva: Katri Kapanen
Lataa
The Usual Hotel Rotterdam Suunnittelutoimisto JOI Design
The Usual Hotel Rotterdam Suunnittelutoimisto JOI Design
Kuva: Nina Struve
Lataa
Woodion seinäkiinnitteinen pesuallas sävyssä Earth
Woodion seinäkiinnitteinen pesuallas sävyssä Earth
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Rakennusopin professori Markku Karjalainen: Puurakentaminen on ilmastopolitiikan käyttämätön työkalu25.2.2026 08:35:00 EET | Artikkeli

Puun käyttäminen erityisesti kerrostalojen rakentamisessa on vaikuttava tapa vähentää rakennussektorin päästöjä, jotka muodostavat kolmanneksen Suomen kaikista päästöistä. Vuoden alusta voimaan tulleet asetukset rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista ovat liian väljiä, eivätkä ohjaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimusten mukaan rakentamisen materiaalivalintoja riittävästi vähähiiliseen suuntaan. Tämä on kansallinen häpeä –Suomi on metsien maa, jolla on kaikki edellytykset käyttää vähähiilistä puurakentamista ilmastopolitiikan välineenä, mutta emme silti uskalla tehdä sitä. Minusta tämä on kansallinen häpeä, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, rakennusopin professori Markku Karjalainen. Karjalaisen mukaan kyse ei ole teknologisesta kyvyttömyydestä, vaan poliittisista valinnoista, sääntelystä, haluttomuudesta ja uskalluksesta uudistaa vakiintuneita käytäntöjä. – Vaikka uudistettu rakentamislaki edellyttää rakennusten hiilijalanjäljen laskentaa, vähähiilisyyden raja-arvot

Metsäteollisuuden Paula Lehtomäki: Ilmastokeskustelu jumissa - tiedepaneelien katsottava kokonaisuutta20.2.2026 14:32:30 EET | Artikkeli

Ilmastotavoitteen perusteet ovat osoittautuneet virheellisiksi Suomalainen ilmastokeskustelu on juuttunut keskusteluun metsien nieluista ja hakkuurajoituksista. Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäen mukaan ilmastomuutoksen juurisyy, fossiilisten päästöjen vähentäminen, on jäänyt sivurooliin. –Onhan tämä häkellyttävää, että Ilmastopaneeli tarjoaa kapeaan katsantokantaan perustuvia ehdotuksia, jotka eivät tuota ilmaston kannalta ratkaisuja, mutta saattavat tuottaa merkittäviä taloudellisia ja aluepoliittisia seurauksia. Ilmaston kannalta plus–miinus-nollavaikutuksia tuottavat ratkaisut eivät voi olla Lehtomäen mukaan politiikan keskiössä. – Nyt suurimmat päästölähteet energiasektorilla, liikenteessä ja rakentamisessa jäävät sivurooliin. –Tiedepaneelien tehtävänä on tukea päätöksentekoa tieteellisin arvioin, eikä rajata keskustelua yhteen näkökulmaan, vaan avata sitä. Tiedepaneeleilta odotan laajempaa katsantoa ja rohkeutta käsitellä myös epämukavia lähtötietoja, muistuttaa Le

Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen: Suomi tulee rakentamisen päästöjen vähentämisessä jälkijunassa11.2.2026 12:01:06 EET | Artikkeli

Rakentamislain uudistus velvoittaa vähähiiliseen rakentamiseen Vaikka rakentaminen muodostaa noin kolmanneksen Suomen kokonaispäästöistä, vasta tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet sitovaksi osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. –Ilmastotavoitteiden olisi pitänyt näkyä rakentamista koskevassa lainsäädännössä jo aiemmin. Ilman sitovia velvoitteita tällä valtavasti päästöjä tuottavalla sektorilla hiilineutraalisuustavoite jäisi saavuttamatta. Tekninen valmius tähän on ollut olemassa, mutta poliittinen ja toimialan yhteinen tahtotila puuttuivat, sanoo lain valmistelutyöhän osallistunut Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen. Kunnianhimoinen puurakentamisen kasvu voisi olla Kuittisen mukaan yksi Suomen merkittävimmistä yksittäisistä ilmastotoimista, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa liikenteen ta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye