Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan
22.10.2025 08:15:00 EEST | Audiomedia Oy | Artikkeli

Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja.
–Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä.
Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keramiikka, mutta myös ekologisempi, kun sen hiilijalanjälki on jopa 80 prosenttia pienempi kuin vastaavilla keraamisilla tuotteilla. Puunjalostusteollisuuden sivuvirtojen teollinen käyttö parantaa samalla metsän jalostusarvoa.
Tavoitteena kehittää vähähiilistä rakentamista
Woodion toimintafilosofia ei perustu Koskenojan mukaan pelkästään vihreään imagoon, vaan todellisiin päästövähennyksiin ja resurssiviisauteen. – Olemme halunneet korvata keramiikkaa ja kivipohjaisia materiaaleja, jotka kuluttavat runsaasti energiaa valmistusvaiheessa.
–Vaikka materiaalin sidosaineista yli puolet on jo nyt biopohjaisia, teemme jatkuvaa kehitystyötä kumppaneiden kanssa biopitoisuuden kasvattamiseksi. Vedenkestävyys saavutetaan sidosaineen avulla, joka ”kyllästää” puuhakkeen ja estää sen turpoamisen tai kosteuden imeytymisen. Tuloksena on komposiitti, joka yhdistää puun luonnollisen lämmön ja modernin designin kestävyyden.
Koskenoja näkee puupohjaisessa komposiittimateriaalissa mahdollisuuksia laajempaan kehitystyöhön kuin vain kylpyhuonetuotteisiin. – Yritys kehittää jatkuvasti uusia sovelluksia, kuten sisustuslevyjä ja rakenteellisia elementtejä, joita voitaisiin hyödyntää myös muissa tiloissa, esimerkiksi toimistoissa ja keittiöissä.
– Materiaalimme on helposti työstettävää ja muokattavaa. Se avaa paljon mahdollisuuksia muillekin käyttökohteille. Pidemmällä aikavälillä Woodio pyrkii laajentamaan yhteistyötään myös muiden teollisuudenalojen kanssa ja kehittämään biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä tulevaisuuden vähähiilisessä rakentamisessa.
Esimerkiksi Hollannissa Woodio on päässyt Koskenojan mukaan hankkeisiin siksi, että tuotteiden hiilijalanjälki on kilpailijoita pienempi. – Rakennusten ympäristöluokitukset ohjaavat nyt materiaalivalintoja yhä enemmän. Vaikka Suomessa laskenta on vielä alkutekijöissään, trendi on selvästi sama: hiilineutraali rakentaminen on tulossa osaksi suunnittelun arkea.
Brändi yhdistää luonnon ja muodon
Woodion markkinointi rakentuu pitkälti referenssien, yhteistyöprojektien ja visuaalisen brändin varaan. – Tällä hetkellä yritys tarjoaa yli 20 erilaista pesuallasmallia, seinäkiinnitteisiä wc-istuimia, kylpyammeita, pyyhekoukkuja sekä komposiittilevyjä, joita voidaan käyttää esimerkiksi työtasoina tai keittiön välitiloissa.
–Käyttökohteet vaihtelevat yksityiskodeista hotelleihin ja ravintoloihin, mutta erityisesti sopimusprojektit hotelleissa, ravintoloissa ja julkisissa tiloissa ovat yrityksen kasvun veturi.
Pystymme toimittamaan räätälöityjä ratkaisuja, joissa yhdistyy estetiikka ja käytännöllisyys. Se on iso etu, kun tiloja käytetään intensiivisesti, Koskenoja kertoo.
Koskenojan mukaan jokainen toteutettu kohde lisää paitsi tunnettuutta, myös luottamusta puupohjaisten materiaalien toimivuuteen. – Kun tuotteemme nähdään osana kansainvälisiä design-ympäristöjä, se antaa uskottavuutta koko suomalaiselle biomateriaaliosaamiselle. Woodio ei ole vain materiaalitekninen innovaatio, vaan myös vahva brändi, joka hyödyntää pohjoismaisen muotoilun perinteitä.
–Painotamme markkinointiviestinnässämme Painotamme markkinointiviestinnässämme inspiroivia sisustusratkaisuja, luonnonläheisyyttä, lämpöä ja iloa eli sellaisia arvoja, jotka erottavat sen kliinisen kylmistä kylpyhuonekonsepteista. Haluamme osoittaa, että ekologinen tuote voi olla myös kaunis ja houkutteleva. Kestävyys ei ole kompromissi estetiikan kustannuksella, Koskenoja korostaa.
Design ja hiilijalanjälki ovat Koskenojan mukaan Woodion myyntivaltteja. – Tähänastinen menestys perustuu palkittuun muotoiluun ja mitattuun kestävyyteen. Arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat ovat yritykselle keskeinen kohderyhmä, sillä heidän valintansa ohjaavat hotellien ja julkisten tilojen hankintoja.
Woodio osana Lahden puutuotealan keskittymää
Vuonna 2016 perustettu Woodio toimii uudessa Lahden tehtaassaan, jonne tuotanto siirrettiin Helsingin Konalasta. Paikkavalinta on Koskenojan mukaan luonnollinen, kun Lahdessa yhdistyvät vahva puuteollinen osaaminen, muotoiluperinteet ja kaupungin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet. – Kaikki nämä sopivat täydellisesti meidän tarinaamme. Olemme osa uutta puupohjaista teollisuutta, joka yhdistää ekologisuuden ja esteettisyyden, hän sanoo.
Yrityksen liikevaihto on noin 700 000–800 000 euroa, mutta kasvunäkymät ovat selvästi nousevat. Woodion tuotteita on jo hotelleissa ja ravintoloissa Suomessa ja ulkomailla, ja vienti painottuu nyt erityisesti Iso-Britanniaan, Saksaan ja Hollantiin. – Näillä markkinoilla arvostetaan ekologisia design-ratkaisuja, joissa yhdistyvät tekninen suorituskyky ja visuaalisuus.
Katso Woodion esittelyvideo tästä linkistä: https://youtu.be/gwqruA59jr4
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Metsä360 palkinto 2025
LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.
Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.
Vuoden 2025 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Terja Koskenoja, terja.koskenoja@woodio.fi
Kuvat
Lisätietoa julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Puutuoteteollisuuden Matti Mikkola: Energiatehokkuussääntelyn kansallinen toteutus uhkaa puurakentamista22.4.2026 09:40:35 EEST | Artikkeli
EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen soveltaminen voi nostaa massiivirakenteisten talojen rakentamisen kustannuksia 20 prosentilla. – Uudistus on ristiriidassa sekä rakentamisen ilmastotavoitteiden että rakennusalan suhdannetilanteen kanssa. Vaikka uudistus koskee kaikkea massiivirakentamista, puurakentamisen näkökulmasta tilanne on poikkeuksellisen kriittinen, sanoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. –Vaikka rakennusala ei vastusta ympäristöministeriön valmistelussa olevaa säädöstä vähentää rakennusten energiantarvetta kymmenellä 10 prosentilla, huolemme kohdistuu tavoitteen toteutustapaan. Suomen valmistelussa oleva malli painottaa voimakkaasti rakenteiden lämmönläpäisyä eli U-arvoa, mikä on ongelman ydin. Mikkolan mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että energiatehokkuutta haetaan lisäämällä eristeitä ja kasvattamalla rakenteiden paksuutta. –Tämä on vanhakantainen lähestymistapa. Mennään takaisin “hölmöläisten touhuun”, että lisätään eristettä j
Metsänhoitotieteen tohtori Anneli Jalkanen: Metsäkeskustelu vilisee väärinymmärryksiä17.4.2026 13:10:36 EEST | Artikkeli
Metsäkeskustelusta puuttuu kokonaiskuva Julkista metsäkeskustelua yleisökirjoitusten pohjalta tutkineen metsänhoitotieteen tohtorin Anneli Jalkasen mukaan keskustelussa esiintyy paljon väärinymmärryksiä ja siitä puuttuu kokonaiskuva. – Harhaanjohtavia väitteitä ja väärinymmärryksiä esiintyy eniten luontokatoa, ilmastopolitiikkaa, jatkuvaa kasvatusta ja metsätalouden taloudellista merkitystä käsittelevissä teemoissa. Nämä aiheet herättävät eniten keskustelua ja niihin liittyy toistuvia vääriä käsityksiä, mikä johtuu usein perustiedon puutteesta maallikkojen keskuudessa. Metsäkeskustelussa ympäristökysymykset saavat huomattavasti Jalkasen mukaan enemmän huomiota kuin metsätalouden talousnäkökulma. – Tämä johtuu tietoisesta linjauksesta, jossa valtamedia pyrkii olemaan vastavoima “vahvalle metsälobbareiden asialle”. Vaikka yleisön kommenteissa tulivat esiin metsien työllisyys- ja talousvaikutukset, osalla lukijoista vaikutti olevan epäluottamusta metsätalouden toimijoiden viestintää kohta
Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli
Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli
Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm
Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli
Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



