Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
Palkkaeroon vaikuttavat monet tekijät
Huolimatta useista samapalkkaisuusohjelmista ja tasa-arvopoliittisista toimista, naisten keskimääräinen kuukausiansio on yhä noin 84 % miesten keskiansiosta.
Sukupuolten välisen palkkaeron kehitys johtuu monista tekijöistä. Hankkeessa analysoidaan niin talouden suhdannevaihteluiden, työmarkkinoiden rakenteellisten muutosten kuin työmarkkinatoimien vaikutuksia. Tilastoaineisto ulottuu vuoteen 1995 asti.
Vaikka Suomea koskien löytyy aiempaa tutkimustietoa yksittäisten tekijöiden vaikutuksesta, Suomesta puuttuu laaja, pitkän aikavälin kokonaisvaltainen ja ajantasainen tutkimus keskeisimmistä palkkaeroon vaikuttaneista tekijöistä.
"Hanke tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden selvittää sukupuolten välisiä palkkaeroja monista näkökulmista, kuten taloussuhdanteiden, työmarkkinoiden rakennemuutosten, lainsäädännön muutosten ja työmarkkinatoimenpiteiden vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Hankkeen tulokset tukevat samapalkkaisuuden edistämistä ja tarjoavat huomattavia hyötyjä päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa," sanoo Laboren johtaja Mika Maliranta.
Uusi tutkimustieto tukee toimia palkkaeron kaventamiseksi
Palkkatasa-arvo on yksi keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Tutkimushankkeen tuottama uusi taloustieteellinen tieto tukee palkkaeron kaventamista koskevaa päätöksentekoa ja samapalkkaisuustoimien kehittämistä.
Koska palkkaeroihin vaikuttavat monet eri tekijät ja prosessit, jotka ulottuvat yksittäisiä politiikkatoimia laajemmalle, on tärkeää, että palkkaeron kaventamisen keinot perustuvat kattavaan ja monipuoliseen tutkimustietoon.
Tutkimushanke on osa hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä samapalkkaisuusohjelmaa. Kaksivuotinen hanke käynnistyi kesällä 2025 ja sen tuloksia odotetaan keväällä 2027.
Tutkimushankkeen toteuttavat yhteistyössä Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Hanke on osa Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimustoimintaa (VN Tutkiva), ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö.
Lisätietoja
Mika Maliranta, professori, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Puh. 0503698054,etunimi.sukunimi@labore.fi
Tanja Auvinen, johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö, Puh. 0295163715,etunimi.sukunimi@gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme