Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.

Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijat Jarkko Harju, Sami Jysmä, Aliisa Koivisto ja Tuomas Kosonen ovat julkaisseet artikkelin International Tax and Public Finance -lehdessä, jossa arvioidaan kotitalousvähennyksen vaikutuksia siivouspalveluiden kysyntään ja yritystoimintaan.
Kotitalousvähennys on verotuksellinen kannustin, jonka tavoitteena on lisätä kotitalouksien ostamia palveluita ja vähentää harmaata taloutta. Vuonna 2007 Ruotsissa otettiin käyttöön kotitalousvähennys siivouspalveluiden osalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin tätä politiikkamuutosta vertailemalla ruotsalaisia siivousalan yrityksiä suomalaisiin vastaaviin yrityksiin ennen ja jälkeen uudistuksen vaikutuksia difference-in-differences -menetelmän avulla.
Keskeiset tulokset
Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen laajentaminen siivouspalveluihin ei lisännyt palveluiden kulutusta merkittävästi. Vaikka vähennyksen tarkoituksena oli kannustaa kotitalouksia ostamaan siivouspalveluita virallisesti toimivilta yrityksiltä, analyysin perusteella kuluttajat eivät reagoineet verokannustimeen odotetulla tavalla. Palveluiden kysyntä pysyi lähes ennallaan uudistuksen jälkeen.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei kotitalousvähennys onnistunut vähentämään harmaata taloutta siivouspalveluiden osalta. Yritysten toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka viittaisivat siirtymiseen viralliseen talouteen tai veronkierron vähenemiseen.
Tulokset olivat yllättäviä, mutta yksi keskeinen selitys vähäisille vaikutuksille voi olla kuluttajien heikko tietoisuus vähennyksestä. Tutkimuksessa toteutetun kyselyn perusteella ihmiset eivät ole kovin hyvin perillä kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohdista, Laboren erikoistutkija Sami Jysmä toteaa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kotitalousvähennyksen vaikutukset siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan jäivät odotettua vähäisemmiksi, mikä herättää kysymyksiä vastaavien verokannustimien tehokkuudesta.
Tutkimusryhmä
Sami Jysmä
Labore ja Tampereen yliopisto
Puh. 040 772 8768
Sähköposti: sami.jysma@labore.fi
Jarkko Harju
Tampereen yliopisto
Puh. 050 473 3892
Sähköposti: jarkko.t.harju@tuni.fi
Tuomas Kosonen
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Puh. 0295 519 440
Sähköposti: tuomas.kosonen@vatt.fi
Tutkimus
Harju, J., Jysmä, S., Koivisto, A., & Kosonen, T. (2025). Do tax credits for cleaning services increase consumption? International Tax and Public Finance. Lue englanninkielinen artikkeli täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 3/2025 | Yhdysvallat8.10.2025 10:10:24 EEST | Tiedote
Euroopassa talouskasvu on kituliasta, mutta Yhdysvallat tuntuu vain porskuttavan. Mikä pitää Yhdysvaltojen talouskasvun vuodesta toiseen vanhaa mannerta vahvempana? Talousnobelisti Daron Acemoglu purkaa Yhdysvaltojen ja Euroopan talouden vahvuuksia ja heikkouksia osiin, eikä Yhdysvallat näytäkään vertailussa enää yhtä vahvalta.
Suomen Akatemia rahoittaa uutta tutkimushanketta osaamisperusteisen maahanmuuton kehittämiseksi6.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore on mukana TRIM-tutkimuskonsortiossa, jolle Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen vuosille 2025–2031. Konsortio tutkii ja kehittää Suomen osaamisperusteisen maahanmuuton järjestelmiä. Laboren työ keskittyy politiikkauudistusten vaikutusten arviointiin ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.
KUTSU | Esimerkkiperheet -raportti julki keskiviikkona 29.10.30.9.2025 15:23:52 EEST | Kutsu
Kenellä rahat riittävät ja kenellä eivät, kun edelleen leikataan? Miten veronkevennykset auttavat esimerkkiperheitä? Jääkö ostovoiman ennakoitu positiivinen käänne osalle perheistä vain haaveeksi?
Väitös: Kotoutumistoimenpiteet tukevat maahanmuuttaneiden työmarkkinoille pääsyä, anonyymit rekrytoinnit edistävät palkkaamista30.9.2025 08:05:16 EEST | Tiedote
Laboren tutkijapolulla väitöskirjaansa valmistellut KTM Sanni Kiviholma väittelee 3. lokakuuta Jyväskylän yliopistossa taloustieteen alaan kuuluvasta väitöskirjastaan. Tutkimus tarkastelee maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla sekä maahanmuuton vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulosten mukaan kotoutumistoimenpiteet tukevat työmarkkinoille pääsemistä, ja anonyymit rekrytoinnit palkkaamista. Määräaikaishaastatteluilla ei havaittu työllistymisvaikutusta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaisten työntekijöiden määrää poikkeusammateissa.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Tillväxtfaktorer på plats efter lågkonjunkturen?25.9.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores höstprognos 2025 växer Finlands ekonomi med 0,6 procent i år. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,5 procent respektive 1,4 procent. Den privata konsumtionen tynger fortfarande återhämtningen, men vi uppskattar att utvecklingen vänder uppåt nästa år. Samtidigt har osäkerheten i världshandeln minskat något, vilket stärker exportutsikterna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme