Irtisanomisen helpottamiselle ei ole perusteita
23.10.2025 14:17:57 EEST | STTK ry. | Tiedote
Irtisanomisen helpottaminen heikentäisi työntekijän asemaa entisestään ja lisäisi työelämän ennakoimattomuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään (23.10.) antanut esityksen eduskunnalle henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen helpottamisesta. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan työsopimuslakia muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta.
Irtisanomista helpotettaisiin myös kiristämällä kokonaisharkintaa koskevaa säännöstä ja kaventamalla työnantajan velvollisuutta selvittää muun työn tarjoamisen mahdollisuutta ennen irtisanomista.
Esitystä perustellaan rekrytointikynnyksen madaltamisella.
STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä.
– Irtisanomisen helpottaminen vaikuttaisi kaikkiin työsuhteessa oleviin palkansaajiin kaikenkokoisilla työpaikoilla, vaikka ehdotusta on perusteltu nimenomaan pk-yritysten työllistämisen edellytysten parantamisella. Lakimuutoksen työllisyysvaikutukset taas ovat epäselviä tai olemattomia, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo.
Ehdotetut muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa työsopimussuhteen vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään. STTK pitää kuitenkin hyvänä sitä, että alisuoriutumisen kirjaaminen lakiin irtisanomisperusteena sekä varoitusmenettelyn muuttaminen jäivät esityksestä pois.
Työelämän ennakoimattomuutta ei tule lisätä
Irtisanomisen helpottaminen ei ole tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa työttömien määrä on hyvin korkea. Aiemmat lukuisat työttömyysetuuksien leikkaukset yhdistettynä työsuhdeturvan heikentämiseen aiheuttavat huomattavaa taloudellista epävarmuutta työntekijöille.
Työelämän ennakoimattomuutta lisääviä lainsäädäntömuutoksia ei tässä tilanteessa tulisi tehdä.
– Työn pysyvyyteen liittyvän epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa työssä jaksamiseen, kulutuskäyttäytymiseen ja jopa syntyvyyteen. Lisäksi työntekijöiden oikeuksien järjestelmällinen ja mittava heikentäminen ei houkuttele osaavaa ulkomaista työvoimaa eikä toisaalta edistä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten jäämistä tänne töihin, Douglas sanoo.
Koska ehdotetut muutokset ovat epäselviä, ne tulevat aiheuttamaan pitkään kestävää oikeudellista epävarmuutta, tulkinnallisia ongelmia ja riitoja sekä tuomioistuinkäsittelyitä.
– On hyvin vaikea ennustaa, minkälaisista teoista tai laiminlyönneistä työntekijä on jatkossa mahdollista irtisanoa. Lisäksi riskinä on syrjinnän mahdollisuuden kasvaminen, Douglas sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Douglasjuristi, työlainsäädäntö
Puh:040154 8960inka.douglas@sttk.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote
Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje
STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote
Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai
STTK: Henkilöstön hallintoedustusta koskevat lakimuutokset eivät riitä28.1.2026 14:59:04 EET | Tiedote
Lakiesitys henkilöstön hallintoedustuksesta etenee. STTK:n mielestä esitys ei vahvista henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa riittävästi.
Uusi lakiehdotus heikentää erityisesti nuorten ja naisten asemaa työelämässä15.1.2026 14:07:13 EET | Tiedote
Lakimuutos mahdollistaisi määräaikaisten työsopimusten tekemisen ilman perustetta vuodeksi.
STTK:n hallitus järjestäytyi ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot18.12.2025 15:49:58 EET | Tiedote
STTK:n edustajisto on valinnut järjestön hallituksen vuosille 2025–2029 ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Puheenjohtajana toimii STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (SuPer) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). Koko hallituksen kokoonpano löytyy STTK:n verkkosivuilta. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan työsuhteen ehdot Hallitus hyväksyi STTK:n puheenjohtajan työsuhteen ehdot. Else-Mai Kirvesniemen palkka on 17 490 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on puhelin- ja autoetu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme