Pikkukeskosen heikkoon kielitaitoon kannattaa puuttua jo taaperoiässä
Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla kaksivuotiaana havaittu heikko kielellinen kehitys on yhteydessä heikkoon luetun ymmärtämiseen vielä 11-vuotiaana. Varhaisten kielivaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota tukea ajoissa.
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että pikkukeskosilla kaksivuotiaana mitattu kielitaito ennustaa vahvasti 11-vuotiaana mitattuja lukemisen taitoja. Heikko kielitaito taaperoiässä, kuten pieni sanaston koko tai lyhyet ilmaukset, ennakoi heikkoja luetun ymmärtämisen taitoja lähes vuosikymmenen kuluttua. Tätä yhteyttä tutkittiin nyt ensi kertaa pikkukeskosilla eli hyvin ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 32 syntyneillä ja/tai syntyessään alle 1500 grammaa painaneilla lapsilla.
– Tulosten perusteella ei ole suositeltavaa jäädä odottamaan sitä, että lapsi kuroisi ikätoverinsa kielitaidossa kiinni itsestään, koska niin ei vaikuta aina tapahtuvan. Sen sijaan keskosena syntynyt lapsi, jolla havaitaan heikko kielellinen kehitys kaksivuotiaana, tulisi ohjata puheterapeutin laajempaan arvioon, väitöskirjatutkija ja laillistettu puheterapeutti Eveliina Joensuu Helsingin yliopistosta sanoo.
Helsingin yliopistossa tehtävä väitöstutkimus on osa Turun yliopiston ja TYKS:n laajaa PIPARI-tutkimusta, joka seuraa 478 lapsen kehitystä syntymästä kouluikään.
Helppokäyttöinen arviointimenetelmä sopisi myös neuvoloihin
Yhä useampi pikkukeskosena syntynyt lapsi selviytyy ja kehitys sujuu hyvin. Useimpien kielenkehitys etenee ikätason mukaisesti ja osalla jopa sitä paremmin.
– Kuitenkin ryhmätasolla tarkasteltuna pikkukeskosena syntyneillä lapsilla on kohonnut riski varhaisen kielenkehityksen vaikeuksiin ja kouluiässä ilmeneviin lukemisen vaikeuksiin. Varhaisen puuttumisen merkitys oppimisen vaikeuksissa on tunnettu, ja tutkimus tukee näkemystä, että varhaiset riskit tulisi tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Joensuu sanoo.
Tutkimuksessa käytetty vanhempien arvioon perustuva varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (nk. CDI- tai MCDI-menetelmä) on kustannustehokas ja helppokäyttöinen. Se on muokattu, normitettu ja validoitu suomalaiseen aineistoon. Joensuun mukaan se olisi mahdollista ottaa laajasti käyttöön myös neuvoloissa ja keskosten kehitysseurantapoliklinikoilla.
– Lukutaito ja erityisesti luetun ymmärtäminen ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä taitoja. Keskosena syntynyt lapsi voi tarvita tukea ja seurantaa vielä taaperoiän jälkeenkin: mitä aikaisemmin riskit havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet on tukea lapsen kehitystä oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään, Joensuu kertoo.
Lisätietoja:
Eveliina Joensuu, väitöskirjatutkija, laillistettu puheterapeutti, FM.
eveliina.a.joensuu@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Oikeisto arvostaa sosiaalisessa mediassa tykkää-toimintoa, vasemmisto välttää sitä24.10.2025 11:04:34 EEST | Tiedote
Oikeistolainen aatemaailma hyväksyy kilpailullisen logiikan sosiaalisessa mediassa. Tässä aatteessa parhaat ajatukset nousevat esille tykkäämällä. Vasemmistolaisessa aatemaailmassa karsastetaan ideoiden välistä kilpailua, ilmenee tutkimuksesta.
Uusi tutkimus paljastaa poikkeavuuksia aivojen dopamiini- ja opioidijärjestelmässä autismikirjon häiriössä24.10.2025 10:22:19 EEST | Tiedote
Löydökset voivat selittää poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä ja tunne-elämää autismissa.
Koiran aineenvaihdunta reagoi paremmin rasvaan kuin hiilihydraatteihin24.10.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän tutkimuksen mukaan runsaasti hiilihydraatteja sisältävä kuivaruokavalio ja vähähiilihydraattinen, raakaan lihaan perustuva ruokavalio vaikuttavat huomattavan eri tavoin koirien energia-aineenvaihduntaan.
Meksikonlahti, Telepaatti vai Bara Bada Bastu? Vuoden nimi 2025 valitaan seitsemän finalistin joukosta23.10.2025 09:02:48 EEST | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2025 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 31. lokakuuta.
Härkäpavusta lihankorvikkeeksi: tutkimus tuo ratkaisuja rakenteen ja vatsaystävällisyyden haasteisiin22.10.2025 15:25:29 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että vähemmän jalostetut härkäpapuraaka-aineet tukevat lihankorvikkeiden kuitumaista rakennetta. Härkäpavun esikäsittely taas vähentää tuotteiden vatsavaivoja aiheuttavia yhdisteitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme