Helsingin yliopisto

Pikkukeskosen heikkoon kielitaitoon kannattaa puuttua jo taaperoiässä

Jaa

Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla kaksivuotiaana havaittu heikko kielellinen kehitys on yhteydessä heikkoon luetun ymmärtämiseen vielä 11-vuotiaana. Varhaisten kielivaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota tukea ajoissa.

Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että pikkukeskosilla kaksivuotiaana mitattu kielitaito ennustaa vahvasti 11-vuotiaana mitattuja lukemisen taitoja. Heikko kielitaito taaperoiässä, kuten pieni sanaston koko tai lyhyet ilmaukset, ennakoi heikkoja luetun ymmärtämisen taitoja lähes vuosikymmenen kuluttua. Tätä yhteyttä tutkittiin nyt ensi kertaa pikkukeskosilla eli hyvin ennenaikaisesti ennen raskausviikkoa 32 syntyneillä ja/tai syntyessään alle 1500 grammaa painaneilla lapsilla.

– Tulosten perusteella ei ole suositeltavaa jäädä odottamaan sitä, että lapsi kuroisi ikätoverinsa kielitaidossa kiinni itsestään, koska niin ei vaikuta aina tapahtuvan. Sen sijaan keskosena syntynyt lapsi, jolla havaitaan heikko kielellinen kehitys kaksivuotiaana, tulisi ohjata puheterapeutin laajempaan arvioon, väitöskirjatutkija ja laillistettu puheterapeutti Eveliina Joensuu Helsingin yliopistosta sanoo.

Helsingin yliopistossa tehtävä väitöstutkimus on osa Turun yliopiston ja TYKS:n laajaa PIPARI-tutkimusta, joka seuraa 478 lapsen kehitystä syntymästä kouluikään. 

Helppokäyttöinen arviointimenetelmä sopisi myös neuvoloihin

Yhä useampi pikkukeskosena syntynyt lapsi selviytyy ja kehitys sujuu hyvin. Useimpien kielenkehitys etenee ikätason mukaisesti ja osalla jopa sitä paremmin.

– Kuitenkin ryhmätasolla tarkasteltuna pikkukeskosena syntyneillä lapsilla on kohonnut riski varhaisen kielenkehityksen vaikeuksiin ja kouluiässä ilmeneviin lukemisen vaikeuksiin. Varhaisen puuttumisen merkitys oppimisen vaikeuksissa on tunnettu, ja tutkimus tukee näkemystä, että varhaiset riskit tulisi tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Joensuu sanoo.

Tutkimuksessa käytetty vanhempien arvioon perustuva varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä (nk. CDI- tai MCDI-menetelmä) on kustannustehokas ja helppokäyttöinen. Se on muokattu, normitettu ja validoitu suomalaiseen aineistoon. Joensuun mukaan se olisi mahdollista ottaa laajasti käyttöön myös neuvoloissa ja keskosten kehitysseurantapoliklinikoilla.

– Lukutaito ja erityisesti luetun ymmärtäminen ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä taitoja. Keskosena syntynyt lapsi voi tarvita tukea ja seurantaa vielä taaperoiän jälkeenkin: mitä aikaisemmin riskit havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet on tukea lapsen kehitystä oikea-aikaisesti ja riittävän pitkään, Joensuu kertoo.

Lisätietoja:

Eveliina Joensuu, väitöskirjatutkija, laillistettu puheterapeutti, FM.
eveliina.a.joensuu@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye