Ennallistamista tarvitaan järvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvyttämiseksi
31.10.2025 08:40:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi.
“Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesistöjen lajitiedot ja mallinsimme luontaisen lajiston. Pystymme ensimmäistä kertaa arvioimaan lajiston monimuotoisuuden tilaa koko maan tasolla ja alueellisesti”, projektista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jukka Aroviita kertoo.
Valtaosa muutoksista yhteydessä maa- ja metsätalouteen
”Osalla alueista yli puolet vesien eliöryhmien lajeista on harvinaistunut. Monet harvinaistuneista lajeista ovat yleisiä lajeja. Valtaosa lajistomuutoksista johtuu maa- ja metsätalouden aiheuttamista paineista”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Suuronen kertoo.
Maatalousalueiden vesistöissä osa lajeista on harvinaistunut ja osa yleistynyt. Metsätalouden vaikutusalueilla heikoin tila on pienissä virtavesissä Keski- ja Itä-Suomessa. Järvissä lajikato oli vähäisempää kuin jokiympäristöissä.
Arviot sisävesien lajiston tilasta perustuvat virtavesien sammalien, piilevien ja pohjaeläinten sekä järvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjan piilevien ja pohjaeläinten esiintymistietoihin. Lajistoaineistojen ja mallinnuksen avulla arvioitiin sekä lajiyhteisöjen muutoksia että muutoksia yksittäisten lajien esiintyvyydessä.
Hyväkään ekologinen tila ei täysin suojele monimuotoisuutta
Projektin tulokset osoittivat, että lajistomuutoksia oli myös hyvässä ekologisessa tilassa olevissa vesistöissä. Eniten lajikatoa oli heikommassa tilassa olevissa vesistöissä.
”Tulos on hieman huolestuttava. Erityisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojella jäljellä olevat erinomaisessa tilassa olevat vesistöt. Myös hyvässä tilassa olevien vesistöjen ennallistamistoimet voivat olla tarpeen”, Jukka Aroviita pohtii.
Ilmaston muuttuessa pohjoisen lajit harvinaistuvat
Projektissa mallinnettiin myös tulevaisuuden lajistoja eri ilmastoskenaarioissa. Pohjois-Suomessa nykylajiston ennustettiin harvinaistuvan ja osin korvautuvan eteläisillä lajeilla.
”Ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus on samansuuntainen luonnontilaisissa ja ihmisvaikutuksen alaisissa vesistöissä. Muutokset ovat kuitenkin vaikeammin ennustettavia ihmisvaikutukselle altistuneissa paikoissa” kertoo mallinnuksista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heikki Mykrä.
Suomen luonto voidaan saada elpymään laajamittaisella ennallistamisella
Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman kansallista toteuttamista. Sisävesien monimuotoisuuden tilan arviot tulisi sisällyttää entistä kiinteämmin suojelun, hoidon ja kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan.
Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja tavoitteiden asettelussa tulisi myös huomioida kokonaisten lajiryhmien tila. Tavoitetta varten tarvitaan vakioitu lajiston monimuotoisuuden arvioinnin ja seurannan menetelmä.
Sisävesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO)
Tutkimusprojekti oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa BioMon-tutkimusohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä luonnonsuojelun näkökulmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Anna Suuronen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 252 231, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 436, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 222, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Projektin loppuraportti: Suuronen, A., Mykrä, H., Marofi, M., Huttunen, M., Vilmi, A., Turunen, J., Vuorio, K., Karttunen, K., Virtanen, R., Kuoppala, M. & Aroviita, J. 2025. Sisävesien biologisen monimuotoisuuden tilan arviointi seuranta-aineistojen ja lajistomallinnuksen avulla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2025.
- Artikkeli: Mykrä, H., Suuronen, A. & Aroviita, J. 2025. Land use impacts on local and regional freshwater biodiversity can compromise current management goals. Global Change Biology 2025 31: e70557 (doi.org)
- Projekti: Sisävesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO, 2022–2024) (syke.fi)
- Ladattavat paikkatietoaineistot: Arviot virtavesien ja järvien lajiston luonnontilan muuttuneisuudesta (Vesibio)
- Tutkimus oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa BioMon-tutkimusohjelmaa. (ympäristöministeriön BIOMON-ohjelmaan liittyvä tiedote 6.7.2022)
- Suomen luonnon ennallistaminen on investointi tulevaisuuteen (Suomen ympäristökeskuksen tiedote ja Policy Brief 9.10.2025)
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi/fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
60,000 litres of oil removed from wreck of coastal defence ship Ilmarinen31.7.2026 09:02:40 EEST | Press release
The Finnish Environment Institute, the Finnish Defence Forces, the Finnish Border Guard and the Ministry of the Environment announce: The Finnish Environment Institute and the Finnish Navy removed oil from the wreck of the coastal defence ship Ilmarinen between 14 and 24 July 2026. In addition, the Finnish Border Guard, which was prepared for environmental response operations, and the Diving Medical Center participated in the operation. Over the course of two weeks, approximately 60,000 litres of oil was recovered from the vessel’s fuel tanks, but the wreck could not be completely emptied yet. Because of the rough seas, the work had to be interrupted from time to time.
60 000 liter olja avlägsnades från pansarfartyget Ilmarinens vrak31.7.2026 09:02:07 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral, Försvarsmakten, Gränsbevakningsväsendet och miljöministeriet informerar: Finlands miljöcentral och marinen avlägsnade olja från pansarfartyget Ilmarinens vrak mellan den 14 och 24 juli 2026. I operationen deltog även Gränsbevakningsväsendet, som var i beredskap för miljöskyddsuppdrag, samt Centret för dykmedicin. Under två veckor togs cirka 60 000 liter olja tillvara från Ilmarinens tankar, men vraket kunde ännu inte tömmas helt. Arbetet måste tidvis avbrytas på grund av hård sjögång.
Panssarilaiva Ilmarisen hylystä poistettiin 60 000 litraa öljyä31.7.2026 09:01:38 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja ympäristöministeriö tiedottavat: Suomen ympäristökeskus ja Merivoimat poistivat öljyä Panssarilaiva Ilmarisen hylystä 14.–24.7.2026. Lisäksi operaatioon osallistuivat ympäristövahinkojen torjuntaan varautunut Rajavartiolaitos ja Sukelluslääketieteen keskus. Kahden viikon aikana Ilmarisen tankeista saatiin talteen noin 60 000 litraa öljyä, mutta kokonaan hylkyä ei vielä saatu tyhjennettyä. Kovan aallokon takia työ jouduttiin välillä keskeyttämään.
Järvien vedenkorkeudet normalisoituneet monin paikoin – Saimaa ja Päijänne edelleen matalalla24.7.2026 11:09:25 EEST | Tiedote
Viikonlopun runsaat sateet ovat helpottaneet järvien vesitilannetta Lounais-Suomesta Kainuuseen yltävällä alueella. Enimmillään yli 100 mm:n vuorokausisateet ovat nostaneet viime päivien aikana monen pienen järven vedenkorkeutta yli 50 cm ja suuria järviä 20–30 cm.
Järvien pinnat yhä matalalla – mikä on ilmastonmuutoksen rooli?17.7.2026 08:39:47 EEST | Tiedote
Tämän vuoden kuivuutta selittävät vähäiset sademäärät, veden runsas haihdunta ja poikkeava lumitalvi. Ilmaston lämpeneminen lisää kuivuudelle otollisia oloja myös Suomessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme