Suomen ympäristökeskus

Ennallistamista tarvitaan järvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvyttämiseksi

Jaa

Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi.

Kirjokorrien toukka on uponneen puunlehden päällä.
Koskikorentoihin kuuluvien yleisten kirjokorrien (Isoperla spp.) toukat elävät virtavesien pohjalla. Suvun alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia. Kuva: N. Sloth Biopix

“Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesistöjen lajitiedot ja mallinsimme luontaisen lajiston. Pystymme ensimmäistä kertaa arvioimaan lajiston monimuotoisuuden tilaa koko maan tasolla ja alueellisesti”, projektista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jukka Aroviita kertoo.

Valtaosa muutoksista yhteydessä maa- ja metsätalouteen

”Osalla alueista yli puolet vesien eliöryhmien lajeista on harvinaistunut. Monet harvinaistuneista lajeista ovat yleisiä lajeja. Valtaosa lajistomuutoksista johtuu maa- ja metsätalouden aiheuttamista paineista”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Suuronen kertoo. 

Maatalousalueiden vesistöissä osa lajeista on harvinaistunut ja osa yleistynyt. Metsätalouden vaikutusalueilla heikoin tila on pienissä virtavesissä Keski- ja Itä-Suomessa. Järvissä lajikato oli vähäisempää kuin jokiympäristöissä.

Arviot sisävesien lajiston tilasta perustuvat virtavesien sammalien, piilevien ja pohjaeläinten sekä järvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjan piilevien ja pohjaeläinten esiintymistietoihin. Lajistoaineistojen ja mallinnuksen avulla arvioitiin sekä lajiyhteisöjen muutoksia että muutoksia yksittäisten lajien esiintyvyydessä.

Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) viihtyy kirkasvetisissä järvissä. Lajin alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia. Kuva: Mikko Suonio, vastavalo.net
Kuvassa esitetään virtavesien sammalten, pohjaeläinten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukumäärät alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydeltään harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Osalla alueista esiintyvyys on muuttunut yli puolella lajeista. Lajeja on taantunut erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Osa erityisesti piilevälajeista on yleistynyt. Pohjois-Suomen virtavesien lajistossa on vähiten muutoksia. Myös harvinaisten lajien esiintyvyysmuutokset olivat samansuuntaisia. Lähde: Suuronen ym. 2025 ja Mykrä ym. 2025.

Hyväkään ekologinen tila ei täysin suojele monimuotoisuutta

Projektin tulokset osoittivat, että lajistomuutoksia oli myös hyvässä ekologisessa tilassa olevissa vesistöissä. Eniten lajikatoa oli heikommassa tilassa olevissa vesistöissä.

”Tulos on hieman huolestuttava. Erityisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojella jäljellä olevat erinomaisessa tilassa olevat vesistöt. Myös hyvässä tilassa olevien vesistöjen ennallistamistoimet voivat olla tarpeen”, Jukka Aroviita pohtii.

Ilmaston muuttuessa pohjoisen lajit harvinaistuvat

Projektissa mallinnettiin myös tulevaisuuden lajistoja eri ilmastoskenaarioissa. Pohjois-Suomessa nykylajiston ennustettiin harvinaistuvan ja osin korvautuvan eteläisillä lajeilla.

”Ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus on samansuuntainen luonnontilaisissa ja ihmisvaikutuksen alaisissa vesistöissä. Muutokset ovat kuitenkin vaikeammin ennustettavia ihmisvaikutukselle altistuneissa paikoissa” kertoo mallinnuksista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heikki Mykrä

Suomen luonto voidaan saada elpymään laajamittaisella ennallistamisella

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman kansallista toteuttamista. Sisävesien monimuotoisuuden tilan arviot tulisi sisällyttää entistä kiinteämmin suojelun, hoidon ja kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan.

Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja tavoitteiden asettelussa tulisi myös huomioida kokonaisten lajiryhmien tila. Tavoitetta varten tarvitaan vakioitu lajiston monimuotoisuuden arvioinnin ja seurannan menetelmä.

Sisävesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO)

Tutkimusprojekti oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa BioMon-tutkimusohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä luonnonsuojelun näkökulmasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Anna Suuronen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 252 231, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 436, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 222, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Kuvat

Kuvassa esitetään järvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjaeläinten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukumäärät alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydeltään harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Lajeista noin neljäsosalla esiintyvyys on muuttunut. Osa erityisesti kasviplanktonlajeista on yleistynyt. Lähde: Suuronen ym. 2025 ja Mykrä ym. 2025.
Kuvassa esitetään järvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjaeläinten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukumäärät alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydeltään harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Lajeista noin neljäsosalla esiintyvyys on muuttunut. Osa erityisesti kasviplanktonlajeista on yleistynyt. Lähde: Suuronen ym. 2025 ja Mykrä ym. 2025.
Lataa
Kuvassa esitetään virtavesien sammalten, pohjaeläinten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukumäärät alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydeltään harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Osalla alueista esiintyvyys on muuttunut yli puolella lajeista . Lajeja on taantunut erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Osa erityisesti piilevälajeista on yleistynyt. Pohjois-Suomen virtavesien lajistossa on vähiten muutoksia. Myös harvinaisten lajien esiintyvyysmuutokset olivat samansuuntaisia. Lähde: Suuronen ym. 2025 ja Mykrä ym. 2025.
Kuvassa esitetään virtavesien sammalten, pohjaeläinten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukumäärät alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydeltään harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Osalla alueista esiintyvyys on muuttunut yli puolella lajeista . Lajeja on taantunut erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Osa erityisesti piilevälajeista on yleistynyt. Pohjois-Suomen virtavesien lajistossa on vähiten muutoksia. Myös harvinaisten lajien esiintyvyysmuutokset olivat samansuuntaisia. Lähde: Suuronen ym. 2025 ja Mykrä ym. 2025.
Lataa
Lajistograafeissa käytetty Suomen aluejakokartta
Lajistograafeissa käytetty Suomen aluejakokartta
Lataa
Koskikorentoihin kuuluvien yleisten kirjokorrien (Isoperla spp.) toukat elävät virtavesien pohjalla. Suvun alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia.
Koskikorentoihin kuuluvien yleisten kirjokorrien (Isoperla spp.) toukat elävät virtavesien pohjalla. Suvun alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia.
Kuva: N. Sloth Biopix (http://www.biopix.biz/isoperla-difformis_photo-78079.aspx)
Lataa
Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) viihtyy kirkasvetisissä järvissä. Lajin alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia.
Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) viihtyy kirkasvetisissä järvissä. Lajin alueellinen esiintyvyys on vähentynyt merkittävästi ihmistoiminnan takia.
Kuva: Mikko Suonio, vastavalo.net
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi/fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye