STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. 

STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. 
- Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. 

Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. 
- Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes, varakkaat ja työelämän hyväosaiset. Se ei olisi oikeudenmukaista, Palola toteaa. 

Työterveyshuoltoa on kehitettävä 

Julkisen terveydenhuollon kasvavien kustannuspaineiden myötä on myös väläytetty mahdollisuutta siirtää työnantajien terveydenhuoltoon investoimia rahoja julkisen sektorin käyttöön. STTK:n hallituksen mielestä tätä mahdollisuutta on tarkasteltava kriittisesti. 
- Millä tavoin työnantajat voitaisiin velvoittaa investoimaan omia rahojaan julkiseen terveydenhoitoon? Entä kuka sitten hoitaisi ne työntekijät, joilla ei enää olisi työterveyshuoltoa, Palola pohtii. 

STTK:n hallitus korostaa, että ei pitäisi rikkoa sitä, mikä toimii. 
- Tällä hetkellä julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuolto ei toimi toivotulla tavalla. Ongelmana ovat muun muassa hoitoon pääsy, pitenevät hoitojonot ja henkilöstövaje. Heikentämällä työterveyshuoltoa lisättäisiin entisestään julkisen palveluntarjoajan paineita. 

Julkinen sektori ei nytkään pysty tarjoamaan sellaista työkykyosaamista, jota työterveyshuollossa on. Julkisella terveydenhuollolla ei myöskään ole yhteyttä työpaikoille eikä siten tietoa työpaikanolosuhteista tai mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Yksilöiden tarvitsema työkyvyn tuki ja työpaikkojen tarvitsema tuki työolojen kehittämiseen jäisivät saamatta, Palola toteaa. 

STTK:n hallitus korostaa, että työterveyshuoltoa on kehitettävä ja sen on kyettävä vastaamaan muuttuvan työelämän ongelmiin. 
- Kun aiemmin esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet nousivat työkyvyttömyystilastoissa korkealle, tänään korostuvat mielenterveyden ongelmat. Työterveyshuollon on seurattava aikaansa, ennakoitava ja kehityttävä työelämän haasteissa.