Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu
Maailmantalouden muutokset haastavat Suomea jatkossa useasta suunnasta. Erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan harjoittama kauppa- ja teollisuuspolitiikka vaikeuttaa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan muutosten edessäkin Suomi tarvitsee vientiä ja tuontia. Suomen lisäksi monet muutkin maat etsivät ratkaisuja kansallisilla teollisuuspoliittisilla strategioilla, joissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan keskeistä on hajauttaa kriittisiä arvoketjuja ja säilyttää Suomen avoimuus.

Globalisaatio ja sen myötä pyrkimykset avoimeen kilpailuun ja sääntöihin sitoutumiseen ovat väistymässä, kun uudessa geotaloudessa kansallisvaltioiden talous- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Tulleja, teollisuuspolitiikkaa ja muita taloudellisia välineitä valjastetaan yhä tiiviimmin myös ulkopolitiikan välineiksi, kuten Trumpin hallinnon Yhdysvallat on osoittanut.
Maailmantalouden kehitys haastaa nyt Suomea useasta suunnasta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat jatkossa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa, todetaan tänään julkaistussa Etla Muistiossa “Suomi geopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ristiaallokossa” (Etla Muistio 166).
Suomi julkaisi loppusyksystä 2025 oman teollisuuspoliittisen strategiansa, kuten monet muutkin eurooppalaiset maat. Teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun muun muassa Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, joiden kansallisia strategioita tarkastellaan nyt julkaistussa Etla Muistiossa ”Valtion roolia etsimässä – Miksi teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun?” (Etla Muistio 165).
Suomen elinkeinopolitiikka on viime vuosikymmenet painottunut yleisen liiketoimintaympäristön parantamiseen, mutta nyt myös meillä nähdään tarve perinteisemmälle teollisuuspolitiikalle, joka perustuu tuettavien alojen tai yritysten valikointiin. Monet eurooppalaiset maat perustelevat politiikan tarvetta myös geopoliittisten jännitteiden kiristymisellä sekä riippuvuuksista irtipääsyllä. Suomi ja Italia nostavat esiin oman maan heikon talouskehityksen, ja Italiassa ja Saksassa keskeinen motiivi teollisuuspolitiikalle on pelko oman teollisuuden supistumisesta. Iso-Britannia nostaa puolestaan esiin senkin, että muuttunut tilanne on nostanut kansalaisten elinkustannuksia. Etupäässä Britannia kuitenkin etsii strategiallaan itselleen mahdollisuuksia. Sen sijaan Suomen, Saksan ja Italian strategiat painottuvat enemmän haasteisiin vastaamiseen.
”Riskiä pienemmäksi arvoketjuja pilkkomalla”
Teollisuuspolitiikalla tavoitellaan usein viennin kasvattamista. Haasteena geopolitiikan ajassa on, että nyt tuontiriippuvuuksiakin pitäisi samalla vähentää. Suomi ei kuitenkaan voi sulkeutua, sillä pienet kotimarkkinat asettavat rajansa erikoistumiselle, ja tarvitsemme jatkossakin sekä tuontia että vientiä.
─ Koska tuontia ei voi edes yrittää lopettaa, tulisi tuontiriippuvuuteen liittyviä riskejä Suomessa pienentää arvoketjuja hajauttamalla. Tuonti voi muodostua uhkaksi silloin, kun ollaan riippuvaisia vain yhdestä tai kahdesta tuontilähteestä. Tämä arvoketjujen hajauttaminen on toki helpommin sanottu kuin tehty, sillä yritykset päättävät itse omista hankintakanavistaan, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Jyrki Ali-Yrkkö.
Uuteen aikakauteen liittyy myös kasvava valtiontukikilpailu. Jo nyt on nähtävissä globaalia tukikilpailua, joka vääristää yritysten kilpailua ja ajaa tukia saamattomia yrityksiä kannattavuuskriisiin.
─ Muiden maiden tukitoimien ja valtiontukikilpailun nähdään aiheuttavan häiriöitä koko yksityisten markkinoiden toimivuudelle. Saksan teollisuuspoliittisessa strategiassa sanotaankin ihan suoraan, että muiden tukipolitiikkaan on nyt vastattava omilla tukitoimilla, toteaa Ali-Yrkkö.
”Pää kylmänä parantamaan liiketoimintaympäristöä”
Suomen kannattaisikin pitää päänsä kylmänä uusien haasteiden edessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja FT Tero Kuusi. Pienenä maana emme pysty vastaamaan suurten maiden tukipolitiikkaan.
─ Suomen kaltaisten pienten talouksien asema on vähintäänkin haastava, kun suuret maat pyrkivät ajamaan voimakkaasti oman maansa etuja. Tässä tilanteessa onkin pyrittävä etsimään tasapainoa, joka yhdistää kilpailukyvyn ja resilienssin sekä avoimuuden ja varautumisen. Elinkeinopolitiikan painopiste on jatkossakin pidettävä yleisen liiketoimintaympäristön parantamisessa, tähdentää Etlan Tero Kuusi.
Suomen elinkeinopolitiikan tulee tutkijoiden mukaan olla pitkäjänteistä ja sen pitää edelleen painottua markkinapuutteiden korjaamiseen. Samalla Suomen on syytä ottaa huomioon USA:n ja Kiinan toimet, jotka haittaavat tavaravientiä, mutta eivät kohdistu samassa määrin palveluvientiin.
Nyt julkaistut Etla Muistiot ovat osa monivuotista Business Finlandin rahoittamaa tutkimushanketta “Suomen geotaloudellinen pelikirja: Strategioita kansalliseen arvonluontiin (FinGeo)”. Etla toteuttaa hanketta yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa.
Tiedotteessa mainittujen muistioiden lisäksi on julkaistu myös Etla Muistio: “Kaupan vetovoimat murroksessa - Mitä geopoliittinen uudelleenjärjestyminen merkitsee Suomelle?” (Etla Muistio 167) sekä LUT-yliopiston raportti Suomen kemianteollisuuden edellytyksistä ja haasteista luopua fossiilisista raaka-aineista ja energiasta.
Ali-Yrkkö, Jyrki: Valtion roolia etsimässä - miksi teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun? (Etla Muistio 165)
Ali-Yrkkö, Jyrki & Kuusi, Tero: Suomi geopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ristiaallokossa (Etla Muistio 166)
Wang, Maria: Kaupan vetovoimat murroksessa - Mitä geopoliittinen uudelleenjärjestyminen merkitsee Suomelle? (Etla Muistio 167)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jyrki Ali-YrkköTutkimusjohtaja, ETLA, Toimitusjohtaja, Etlatieto
Puh:046 851 0501jyrki.ali-yrkko@etla.fiTero KuusiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:041 444 8144tero.kuusi@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

