Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi
12.11.2025 10:01:12 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024.
- Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna.
- Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9.
- Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
- Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
Finanssialan yrityksistä suurin yhteisöveron maksaja vuonna 2024 oli OP Pohjola ja toiseksi suurin Nordea. Finanssitoimialan yhteisöveropotti oli viime vuonna 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 18,3 prosenttia veron koko tuotosta.
”Yhteisöverotilaston 25:n kärjessä oli peräti 7 finanssiyhtiötä, mikä on hyvä muistutus siitä, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat Suomen suurimpia veronmaksajia ja hyvinvointivaltion peruspilareiden pönkittäjiä. Alan verokädenjälki on Suomen suurimpia”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Yhteisöveron koko tuotto Suomessa oli 7 miljardia euroa eli samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin
Eniten yhteisöveroa Suomessa vuonna 2024 maksoi OP Pohjola (386,5 milj. euroa). Sijalla kaksi oli Nordea (239,7 milj. euroa), kolmantena K-ryhmä (147,3 milj.) ja neljäntenä S-ryhmä (132,1 milj.).
Finanssitoimialan seuraavaksi suurimmat yhteisöveron maksajat olivat LähiTapiola-ryhmä sijalla 7 (98,3 milj.), Danske Bank sijalla 9 (86,8 milj.), Sampo-konserni sijalla 16 (57,6 milj.), Mandatum sijalla 18 (42,9 milj.) ja sijalla 21 SEB (37,2 milj.). S-ryhmään kuuluva S-Pankki olisi yksinään sijalla 26 (33,3 milj.).
Yhdistimme finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut on laskettu konsernitasolla. Luvut on laskettu yhteistyössä Deloitten kanssa.
Finanssialan verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi
”Finanssitoimialan verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa vuonna 2024. Alan verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi. Lapsilisiin on vuoden 2025 budjetissa varattu 1,4 miljardia euroa”, Ahosniemi huomauttaa.
Toimialan verokädenjälkeen on laskettu yhteisövero (1,3 mrd. euroa) ja vakuutusmaksuvero (963 milj. euroa) sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut (24 milj. euroa). Verokädenjäljessä on mukana myös työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset (1231 milj. euroa), henkilöstön sivukulut (746 milj. euroa), alan yhtiöiden maksamista osingoista perityt verot (885 milj. euroa) sekä piilevä arvonlisäverorasite (520 milj. euroa).
152 miljoonalla eurolla talletussuojaa
Verojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitoksilta kerätään maksuja kartuttamaan talletussuojarahastoa, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Talletussuojamaksuja luottolaitokset ja pankit tilittivät Rahoitusvakausvirastolle (RVV) yhteensä 152 miljoonaa euroa.
Lisäksi RVV on aiemmin kerännyt vakausmaksuja EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Kriisinratkaisurahasto saavutti tavoitteensa vuoden 2023 lopussa, joten EU:n vakausmaksuja ei kerätty pankeilta vuonna 2024.
Finanssialan verotietojen laskennassa käytetyt lähteet: Verohallinto, Tilastokeskus, yhtiöiden tilinpäätökset, Finanssiala ry. Yhteisöverojen laskenta on tehty yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Konsernien lukujen laskentaan liittyvät kysymykset: Virpi Pasanen, Deloitte Oy: 040 749 0660, virpi.pasanen@deloitte.fi
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiMarjo LapattoJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme