Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja

Nuorten taloushaaveissa korostuivat stressitön elämä, mahdollisuus matkusteluun, omaan kotiin ja läheisistä huolehtimiseen. Toiveena oli, ettei raha-asioista tarvitse huolehtia ja ettei ruokakaupassa tarvitsisi katsoa hintoja. ”Tavallisen” elämän määritellyt normit pyörivät usein huomattavien taloudellisten hankintojen ympärillä. Tiedot selviävät Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen ja OP Pohjolan tutkimushankkeesta ”Nuorten taloushaaveet”, jossa pureuduttiin suomalaisten nuorten aikuisten taloudenpitoon ja tulevaisuusnäkymiin.

Nuorilla itsellään on aktiivinen rooli haaveiden toteutumissa. Nuoret kuvaavat, että tulevaisuutta varten kerrytetyt säästöt ja varallisuus mahdollistaisivat panostamisen itselle tärkeisiin asioihin, kuten kokemusten keräämiseen ja oman näköiseen elämään.

Aineistosta oli tunnistettavissa monia itselle asetettuja sääntöjä ja toimintamalleja omaan taloudenhoitoon, joita haastateltavat joko noudattivat tai haluaisivat noudattaa. Ahkeruuden ja yrittäjähenkisen asenteen uskottiin tukevan taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa.

Säästäminen koettiin vaikeaksi vallitsevan taloudellisen tilanteen takia ja osan mielestä sijoittaminen on ajankohtaista vasta, kun tulot olisivat omasta mielestä riittävät. Riittävä eläke nähtiin epävarmana, minkä vuoksi paineet vaurastumiseen ja säästämiseen näkyvät jo hyvin nuorilla.

- Nuorten puheessa on nähtävissä selvä jännite nuoruuden ainutkertaisuuden ja säästämisen ideaalin välillä. Nuoret haaveilevat yhtä aikaa taloudellisesta huolettomuudesta, mutta myös elämyksistä. Meidän on tärkeää olla luontevasti läsnä niissä hetkissä, joissa oman taloudenhallintaan liittyvät kysymykset tulevat nuorille ajankohtaisiksi ja auttaa heitä haaveiden toteuttamisessa – olipa kyse pienistä elämyksistä tai suuremmista unelmista, kuten omasta kodista, sanoo OP Pohjolan asiakaskokemus- ja brändijohtaja Päivi Svens.

Tutkimushankkeeseen haastatellut nuoret olivat 18−25-vuotiaita ja tulivat eri puolilta Suomea erilaisista taustoista. Haastattelut käsittelivät pääasiassa nuorten raha-asenteita, säästämistä, sijoittamista, lainanottoa ja kuluttamista.

Kiinnostus sijoittamisesta, koettu osaaminen ja riskinsietokyky jakavat nuoria eri poluille

Tutkimushankkeen haastatteluista ilmenee, että sijoittaminen koettiin taloudenhoidon perustaksi ja sen ajateltiin olevan tärkeää tulevaisuuden turvaamiseksi. Monet kuitenkin vähättelivät omia taloustietojaan ja ajattelivat, että sijoittamisen aloittaminen vaatisi syvää markkinatuntemusta ja jatkuvaa markkinoiden seurantaa.

- Ihannekuvassa sijoittaja on itsenäinen ja omatoiminen, joka tekee sijoituspäätöksensä itse nojaamalla hankittuun tietoon. Sijoitukset nähtiin usein säästöinä ja vastauksena tulevaisuuden työmarkkinoiden ja eläkkeen epävarmuuteen, kertoo hankkeen vetäjä yliopistotutkija Essi Pöyry Helsingin yliopistosta.

Talousteemoihin liittyvän itsevarmuuden suhteen nuoret jakautuivat kahteen ryhmään: itsevarmoihin ja epävarmoihin. Itsevarmat tulkitsevat sijoittamisen opittavana rutiinina ja ovat valmiita testailemaan eri sijoituksia. Epävarmat taas liittävät sijoittamisen asiantuntijuuteen ja virheiden pelkoon.

Naisten ja miesten välillä oli eroja siinä, miten säästämiseen ja sijoittamiseen suhtaudutaan: nuoret naiset ovat suunnitelmallisempia ja haluavat toimia opitun tiedon pohjalta, kun taas nuoret miehet valmiimpia testaamaan ja ottamaan riskiä. Näin ollen kiinnostus, koettu osaaminen ja riskinsietokyky jakavat nuoria eri poluille, vaikka taloudellinen motiivi olisi samankaltainen.

Asenteisiin vaikuttaa lapsuudenkodin suhtautuminen rahaan – sosiaalisen median sisällöillä merkittävä rooli

Vanhempien toimintamalleja sekä omaksuttiin että kyseenalaistettiin tai arvosteltiin.

Tutkimuksen mukaan nuorten asenteet eroavat merkittävästi riippuen siitä, miten heidän lapsuudenkodissaan on totuttu keskustelemaan rahasta ja kuinka paljon he saavat tukea läheisiltään talousasioiden hoitoon. Moni olisi toivonut avoimempaa rahapuhetta kotona ja sijoittamisen aloittamisen uskottiin olevan helpointa läheisen tukemana. Olennaista ei ole rahallinen apu, vaan henkinen ja käytännön tuki talousasioiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

- Perinteisten tietolähteiden sijaan vertaiset ja sosiaalisesta mediasta tutut vaikuttajat sekä talousaiheiset podcastit tuovat talousteemoja tutuksi lähestyttävällä ja innostavalla tavalla. Toisaalta sosiaalisen median koettiin luovan paineita kuluttaa yli omien tarpeiden ja vääristävän käsitystä varallisuudesta, menestyksestä ja normaalista tavasta kuluttaa, Pöyry toteaa. 

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten nuoret suhtautuvat rahaan ja tulevaisuuden talousnäkymiinsä sekä minkälaisia ajatusmalleja heillä on unelmiensa taloudellisen toteutuksen suhteen. Tutkimukseen haastateltiin 46 nuorta.

Lisätiedot:
Essi Pöyry
Puh. 029 412 0896
essi.poyry@helsinki.fi

Julkaisu:
https://www.op.fi/taloushaaveet

Helsingin yliopiston ja OP Pohjolan tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuottaa uutta ja merkittävää, yhteiskunnan tarpeisiin vastaavaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää työkaluja nuorten taloudellisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Yhteistyön avulla vahvistetaan nuorten taloustaitoja, ratkotaan yhdessä kestävän kehityksen haasteita ja edistetään suomalaisten kestävää taloudellista menestystä tieteen keinoin.