Aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa – keskusteluissa esillä rahoitus ja palvelujen kehittäminen

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Hämeenlinnassa 13.–14. marraskuuta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen isännöimässä tapaamisessa. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi yhteen 12 aluehallituksen puheenjohtajaa vaihtamaan näkemyksiään hyvinvointialueiden tulevaisuudesta. Ministeriöiden edustajat ovat mukana tapaamisissa, joita aluehallitusten puheenjohtajat järjestävät säännöllisesti eri puolilla Suomea. Hämeenlinnan jälkeen puheenjohtajat kokoontuvat seuraavaksi tammikuussa Pirkanmaan hyvinvointialueella. 

Puheenjohtaja tutustuivat Hämeenlinnan vierailunsa aikana keväällä käyttöönotettavaan Ahveniston sairaalaan. Assi korvaa nykyisen keskussairaalan toiminnot ja tarjoaa erikoissairaanhoitoa koko Kanta-Hämeen alueen asukkaille. Oma Häme vastaanotti sairaalan syyskuussa rakentamisesta vastanneelta allianssilta, ja parhaillaan Assia kalustetaan ja valmistellaan asiakkaita varten.

Assi on suunniteltu tukemaan sekä potilaiden hyvää hoitoa että 1 700 työntekijän sujuvaa työtä. Puheenjohtajille esiteltiin sairaalan moderneja ja valoisia tiloja sekä kerrottiin Assin visiosta olla maailman inhimillisin sairaala, jossa teknologia, toimivat tilaratkaisut ja ihmislähtöinen suunnittelu kohtaavat. Vieraat ihastelivat uutta sairaalaa ja sen mahdollisuuksia lisätä Oma Hämeen vetovoimaa työnantajana.  

Uuden sairaalan tärkeää roolia koko maakunnalle toi esiin kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, joka toi Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen puheenjohtajille. Parviainen kiitteli sujuvaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa, jonka tuloksena on esimerkiksi syntynyt keskinäinen kiinteistösopimus. Kaupunginjohtajan mukaan sillä saatiin turvattua sote-palvelujen jatkuminen Hämeenlinnan kantakaupungissa.

Oma Hämeen esimerkit kiinnostavat

Yhteistyö kuntien kanssa nousi puheenjohtajakokouksen aikana esiin muutoinkin. Oma Häme ja Kanta-Hämeen kunnat ovat neuvotelleet yhdessä uudesta vuokrasopimusmallista, joka koskee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloja. Koko maakuntaa koskeva, yhtenäinen sopimus ei ole yleinen toimintamalli valtakunnallisesti, minkä vuoksi se herättää muualla kiinnostusta.

Puheenjohtajavieraille esiteltiin myös Oma Hämeen taloustilannetta ja palveluja. Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen esitteli Kanta-Hämeen talouskehitystä, sen taustoja sekä tehtyjä toimenpiteitä. Kanta-Häme on onnistunut kääntämään kulukehityksensä negatiiviseksi, mutta alijäämien kattaminen lain vaatimassa ajassa vaatii edelleen määrätietoista työtä.

Kukkosen mukaan Kanta-Hämeessä on tehty pitkäjänteistä taloussuunnittelua, mutta talouden suunta on saatu kääntymään talouden tasapainottamisohjelmien ja käyttötalouden sopeuttamisen ansiosta. Kukkosen muistuttaa, että muutos on vaatinut rohkeutta ja ketteryyttä erityisesti hyvinvointialueen päättäjiltä.

Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kävi omassa puheenvuorossaan läpi kansallista tilannetta ja rahoitusmallia sekä kannusti keskittymään oman tekemisen jatkuvaan parantamiseen muihin vertaamisen sijaan. 

Oma Hämeen palveluista esillä oli paljon valtakunnallistakin kiinnostusta herättänyt GerBiili. Kotisairaalan ja ensihoidon liikkuva yksikkö hoitaa asiakkaita heille tutussa ympäristössä ja estää heitä ajautumasta raskaampiin palveluihin. GerBiilin palvelu on tarkoitettu kotihoidon sekä ikääntyneiden, vammaispalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumisyksikköjen asiakkaille.

Alijäämien kattamisen lisäaika on valmistelussa

Valtiovarainministeriötä tilaisuudessa edusti hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen. Tilannekatsauksessaan Ahonen totesi hyvinvointialueiden talouskehityksen olevan menossa parempaan suuntaan, vaikka alueiden taloudellinen eriytyminen on selvästi näkyvissä. Moni alue on vaikeuksissa, koska vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava lain mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Kanta-Häme on yksi niistä alueista, jolla on mahdollisuus päästä tavoitteeseen.

Lisäajan myöntäminen alijäämien kattamiseen on valmistelussa. Ahonen kertoi toivovansa sen päätyvän eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella. Valtiovarainministeriössä valmistellaan myös hyvinvointialueiden rahoituslain uudistamista sekä rahoitusmallin vakauttamista. 

Aluehallitusten puheenjohtajia puhututti viime kuukausina paljon julkisuudessakin esillä olleet virheet Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen diagnoositilastoissa. Iso osa hyvinvointialueiden rahoituksesta tulee tarveharkinnan perusteella. Se perustuu väestön sairastavuuteen eli muun muassa pitkäaikaissairauksien diagnoositietoihin, joiden kirjautuminen THL:n järjestelmiin on osoittautunut ongelmalliseksi. Ahonen kertoi, että diagnoositietojen oikeellisuudesta tehdään erillinen selvitys rahoitusmallin kehittämisen tueksi.

Sosiaali- ja terveysministeriötä tilaisuudessa edusti sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston päällikkö Minna Saario. Hän puhui ministeriöiden ohjausmallin kehittämisestä ja kertoi 10. joulukuuta julkaistavasta hyvinvointialueiden väliarvioinnista, jossa ulkopuoliset toimijat arvioivat rahoitusmallia, ohjausta ja hyvinvointialueiden tekemistä.

Hämeenlinnan kokoontumisessa oli mukana myös Hyvil, joka toimii hyvinvointialueiden edunvalvojana. Hyvinvointialueyhtiö myös osallistuu lainsäädännön valmisteluun sekä neuvoo sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kysymyksissä. Toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi korosti hyvinvointialueiden yhteisen äänen merkitystä vaikeassa rahoitustilanteessa. Puheenjohtajakokouksessa todettiin, että Hyvilin roolia ja tunnettuutta kannattaa vielä vahvistaa.

Erityisasiantuntija Tuula Kieseppä sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli puheenjohtajille Suomen kestävän kasvun RRP-ohjelman tuloksia. Hyvinvointialueiden toiminta-aikana on jaettu valtionavustuksina yli 300 miljoonaa euroa, joilla on parannettu hyvinvointialueiden omien hankkeiden kautta sote-palvelujen saatavuutta, yhdenmukaistettu digipalveluja ja vahvistettu kansallista tietopohjaa. Ohjelman rahoituksella on lisäksi purettu korona-ajan hoitovelkaa, kehitetty omalääkärimallia sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.