Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.

Metallin väsymisen vaarat tunnettiin jo 1800-luvulla, jolloin koneiden väsymisvauriot olivat arkipäivää. Esimerkiksi Newarkin junaturma vuodelta 1870 osoittaa, kuinka huomaamaton väsymisvaurio voi johtaa katastrofiin. Vaikka tutkimus on tehnyt koneista turvallisempia, ilmiö ei ole kadonnut, vaan uusien terästen ja valmistusmenetelmien myötä riskit ovat kasvaneet. Yli satavuotinen tutkimustyö ei ole tuonut lopullisia ratkaisuja, sillä ilmiön moninaiset riippuvuudet vaikeuttavat sekä syvällistä ymmärtämistä että väsymiskokeiden tulosten hyödyntämistä käytännössä.
Kimmo Kärkkäisen Oulun yliopistoon tekemä väitöstutkimus ennustaa metallien käyttäytymistä fysiikan lakien avulla, ei pelkkien havaintojen perusteella.
”Perinteisesti metallin väsymistä on tutkittu ilmiöpohjaisesti. On testattu, milloin kappale murtuu, mutta ei täysin ymmärretty, miksi. Fysiikkapohjainen lähestymistapa mahdollistaa paremman ennustettavuuden ja helpottaa uusien, lujien terästen käyttöönottoa”, Kärkkäinen kertoo.
Kun kokeellisten havaintojen prosessien osatekijät ja niiden riippuvuudet tunnetaan, voidaan rakentaa fysikaalinen ennustemalli, joka toimii, vaikka lähtöarvot muuttuisivat. Malli pyrkii kuvaamaan, mitä metallin sisällä todella tapahtuu: miten pienet säröt syntyvät ja etenevät sekä miksi ne usein pysähtyvät ennen murtumaa.
”Avain tähän voi olla määrällinen kuvaus särön ennenaikaisesta sulkeutumisesta, joka selittää monia metallin väsymisen havaintoja, kuten kuormitushistorian ja ympäristön vaikutusta. Tätä ilmiötä on kuitenkin vaikea mitata. Särön sulkeutumisesta on tullut ikään kuin jokerikortti, jolla laadullisesti selitetään sellaisia kokeellisia havaintoja, joita ei muuten osata selittää."
Kärkkäisen mukaan onkin tärkeää selvittää, mitä havaintoja ja kuinka suuren osan niistä tämä ilmiö todella selittää.
(Tiedote jatkuu kuvan jälkeen.)

Kärkkäisen työ osoittaa, että väsymisrajaa voidaan ennustaa simuloinnin avulla ja särön ennenaikainen sulkeutumisilmiö on usein ratkaiseva tekijä. Väitöskirjassaan hän mallintaa särönkasvua numeerisesti elementtimenetelmän avulla, ja simulointimallin avulla tapauskohtainen väsymisennustaminen mahdollistuu eri käyttöolosuhteissa, materiaaleissa ja geometrioissa.
“Simulointilähtöinen menettely mahdollistaa käytön aikana mitattujen kuormien vaikutuksen arvioinnin. Tämä tarkoittaa, että mallinnusten avulla voidaan arvioida esimerkiksi moottorin osien kestävyyttä ilman jokaisen version fyysistä testaamista. Menetelmä voi tulevaisuudessa säästää suuria summia suunnittelu- ja testauskuluissa”, Kärkkäinen kertoo.
“Fysikaalisiin ilmiöihin perustuvat väsymismallit ja kehittyneet simulointimenetelmät mahdollistavat entistä tarkemman ja luotettavamman koneenosien väsymiskestävyyden arvioinnin jo suunnitteluvaiheessa. Tämä vähentää ylisuuria turvamarginaaleja, parantaa materiaalitehokkuutta ja pienentää tuotantokustannuksia samalla kun rakenteiden turvallisuus ja luotettavuus kasvavat”, toteaa väitöstyön pääohjaaja, tutkimusjohtaja Tero Frondelius.
”Erityisesti pienistä vioista ja mikrorakenteesta johtuvien epävarmuustekijöiden mallintaminen antaa suomalaiselle konepajateollisuudelle kilpailuetua, kun tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää ja huoltovälejä optimoida”, Frondelius sanoo.
Kimmo Kärkkäinen puolusti väitöstutkimustaan marraskuun alussa poikkeuksellisen nuorena, 25-vuotiaana. Hän on kotoisin Paltamosta Kainuusta.
Lisätietoja:
Tutkija Kimmo Kärkkäinen, Oulun yliopisto
Kimmo.Karkkainen@oulu.fi, puh. 040 717 6455
Tutkimusjohtaja Tero Frondelius, Oulun yliopisto
Tero.Frondelius@oulu.fi, puh. 040 581 6687
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Koulutus- ja tiedeuutiset
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on yli 18 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa19.11.2025 06:42:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille.
Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.
Oulun yliopisto vahvistaa työelämätaitoja tutkinnoissaan17.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Vahvistaakseen opiskelijoiden työelämävalmiuksia Oulun yliopisto on valinnut kuusi taitokokonaisuutta, jotka jokaisen opiskelijan tulee hallita valmistuessaan yliopistosta.
Oulun yliopiston Vuoden alumni on Itä-Afrikassa koulutusta uudistanut etiopialainen avaruusfyysikko: ”Jokaisella on mahdollisuus muuttaa maailmaa”14.11.2025 21:45:00 EET | Tiedote
Vuoden alumni Bailey Damtie Yeshita on avaruusfysiikan tohtori, Afrikan korkeakoulutuksen uranuurtaja, kansainvälisten tutkintojen ja työllistymisen uudistaja, palkittu johtaja sekä yhdenvertaisuuden edistäjä - ja hän tietää, miksi koulutus muuttaa maailmaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

