Oulun yliopisto

Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua

Jaa

Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.

Nisäkkäitä puunkolossa: yksi kurkistaa kolosta ja toinen kiipeää puunrunkoa pitkin.
”Toki kyseessä on poikkeuksellisen söpö eläin – mutta kyse on paljon enemmästä!” väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenberg sanoo. Kuva: Pekka Takamaa

Vertailugenomi on eräänlainen standardi, johon yksilöitä tai lajien genomia voidaan verrata nopeasti, mikä tehostaa myös suojelutyötä. Genomitiedon avulla voidaan tarkemmin selvittää esimerkiksi lajin esiintymistä, käyttäytymistä ja tunnistaa sopeutumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Liito-oravan (Pteromys volans) genomin sekvensointi eli geenien lukeminen onnistui Kuopion lähellä kuolleesta yksilöstä. Tutkijat pystyivät rekonstruoimaan sekä tumagenomin että mitokondrio-dna:n täysin aukottomasti ja selvittivät samalla liito-oravan kromosomien rakenteen.

Liito-oravan genomi koostuu noin 2,8 miljardista emäsparista – lähes saman verran kuin ihmisen genomissa, jossa on 3,2 miljardia emäsparia. Kartoitus julkaistiin syyskuussa 2025 tieteellisessä Ecology & Evolution -lehdessä.

Liito-orava on indikaattorilaji monimuotoisille vanhoille kuusivaltaisille sekametsille, joissa on myös lehtipuita, kuten haapaa. ”Jos metsässäsi elää liito-oravia, tarjoat todennäköisesti kodin monelle muullekin lajille“, väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenberg sanoo. 

”Minut on yllättänyt eniten se, miten liito-orava on Suomessa – toisin kuin muualla Euroopassa – saanut joskus jopa negatiivisen maineen häiritsevänä metsän elävänä“, Wehrenberg jatkaa. ”Tuottava metsätalous voidaan yhdistää liito-oravan edustaman ekosysteemin säilymiseen. Tutkimuksemme tavoitteena on tarjota päättäjille tietoa liito-oravan elämästä ja siitä, mitä laji tarvitsee menestyäkseen metsätalouden muovaamassa maisemassa”.

Tavallista oravaa hieman pienempi liito-orava on yöeläin, jolla on suuret hämäränäköön sopivat silmät. Liito-oravan erikoisuus ovat ihopoimut etu- ja takajalkojen välissä. Niiden avulla se voi liitää jopa kymmeniä metrejä puusta puuhun. Maassa liito-orava liikkuu kömpelösti, eikä mielellään ylitä suuria avomaita.

Suomessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi, ja Virossa jäljellä on enää noin 300 yksilöä, joten EU:ssa liito-orava on tiukasti suojeltu. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ellei populaation taantuminen Suomessa pysähdy, laji todennäköisesti katoaa eurooppalaisista metsistä. Merkittävin syy liito-oravakannan taantumiseen ovat elinympäristöjen pirstoutuminen usein avohakkuiden myötä, joissa liito-oravalle sopivat metsiköt jäävät eristyneiksi saarekkeiksi hakkuuaukkojen keskellä.

Liito-oravaa esiintyy laikuttain etelästä Kuusamoon korkeudelle saakka. Oulun alueella liito-oravia ei ole. Oulun yliopiston tutkijat seuraavat niitä Syötteen kansallispuistossa. ”Kiinnostuneet kaikkialla Suomessa  voivat osallistua kansalaistieteeseen keräämällä liito-oravan papananäytteitä lajin seurannan tueksi“, Wehrenberg kutsuu. Osallistumisohjeet löytyvät Oulun yliopiston biodiversiteettigenomiikan tutkimusryhmän verkkosivuilla.

Liito-oravista, tutkimuksesta ja metsän omistamisesta kertova lämminhenkinen dokumentti esitetään Oulussa elokuvateatteri Starissa 27.11. 

Dokumentissa liikutaan muun muassa Syötteen hienoissa maisemissa Oulun yliopiston tutkijoiden ja metsänomistajaperheen mukana. Tutkijat kertovat hömötiaisen ja liito-oravan tutkimuksesta, ja uuden sukupolven tuleva metsänomistaja pohtii metsän käyttöä. Elokuvan jälkeen esiintyjät keskustelevat elokuvan teemoista suomeksi ja englanniksi. Monikielinen dokumentti on tekstitetty englanniksi . Varaa maksuttomat liput.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenberg, +49 157 3962 6030, gerrit.wehrenberg@oulu.fi, Oulun yliopisto, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö

Kuvat

Kaksi liito-oravaa istuu puun oksalla.
Metsänomistaja voi auttaa säästämällä ravintopuiksi koivua, leppää ja erityisesti haapaa ja lepopaikoiksi kuusikoita sekä ripustamalla liito-oravalle sopivia pönttöjä. Kuva: Pekka Takamaa
Lataa
Kolme tutkijaa katsoo kannettavaa tietokonetta laboratoriossa.
Oulun yliopiston tutkijat Gerrit Wehrenberg, Angelika Kiebler ja Stefan Prost kutsuvat ulkoilijoita mukaan kansalaistiedeprojektiin auttamaan liito-oravan seurannassa. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote

Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.

Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote

Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye