Itsensä vahingoittaminen voi levitä nuorten verkostoissa
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Koulut ovat tärkeässä roolissa itsensä vahingoittamiseen puuttumisessa ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa selvitettiin, voiko itsensä vahingoittaminen levitä nuorten vertaisverkostoissa. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä se kattaa pitkältä ajalta kaikki yläasteella opiskelleet nuoret. Aineistona oli laajat suomalaiset, koko väestön kattavat rekisterit.
Peruskoulussa samalla vuosiluokalla olleiden koulukavereiden aiempi itsensä vahingoittaminen oli yhteydessä kohonneeseen riskiin vahingoittaa itseään myöhemmin. Yhteys oli heikko lukuun ottamatta seurannan alkuvaihetta, jolloin nuoret olivat noin 16-vuotiaita. Havaittua yhteyttä eivät selittäneet lukuisat vanhempiin, kouluun ja asuinalueeseen liittyvät tekijät.
Nuorten itsensä vahingoittaminen on melko yleistä ja se on lisääntynyt viime vuosina monissa maissa, myös Suomessa.
Havaittu yhteys ei välttämättä tarkoita syy-seuraussuhdetta, eikä tutkimuksessa selvitetty, miten itsensä vahingoittaminen voisi levitä ihmisestä toiseen. On myös hyvä huomioida, että rekistereihin päätyy vain pieni osa itseään vahingoittaneista.
Kouluissa voidaan puuttua ongelmaan jo varhaisessa vaiheessa
Tulokset korostavat perusterveydenhuollon ja koulujen merkitystä varhaisessa puuttumisessa itsensä vahingoittamiseen ja sen leviämisen ehkäisemisessä.
– Kouluja varten kehitettyjen ennakoivien toimintamallien käyttöönotto voisi mahdollisesti auttaa itsensä vahingoittamisen tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa, terveyden ja hyvinvoinnin psykologian apulaisprofessori Christian Hakulinen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiChristian HakulinenApulaisprofessoriHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Puh:02941 29432Christian.Hakulinen@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille17.11.2025 11:23:29 EET | Tiedote
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja13.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. Epävarmuus tulevaisuudesta lisää painetta vaurastua jo varhain.
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme