Audiomedia Oy

Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.): Suomen ilmastotavoitteiden aikajänne liian lyhyt

Jaa
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.)
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.)

Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion

Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppia (emer.) pidetään kansainvälisessä tiedeyhteisössä metsien ”hiilinielun löytäjänä”. Kauppi on osallistunut vuosikymmenen ajan  hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC: n työskentelyyn.

-Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista hiilinieluja kasvattamalla, jos fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu entiseen tapaan. Vaikka metsien hiilen nieluilla on merkitystä, niiden voima ei riitä, ellei ongelman ytimeen puututa. Maailman päästöt kohoavat edelleen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee ennätysvauhtia hiilen nieluista huolimatta.

Kaupin mukaan metsäkeskustelu on politisoitunut ja kärsinyt polarisaatiosta. –Tutkimus on pirstoutunut, media yksinkertaistaa ja somessa haetaan klikkejä faktojen sijaan. Vaikka puusto tunnetaan hyvin, ymmärrys kokonaisuudesta hämärtyy, kun keskustelu kaventuu mielipiteiksi. Suomen metsien nielujen kehitys muutaman vuoden tähtäyksellä on saanut kotimaisessa keskustelussa suhteettoman suuren huomion.

–Suomessa tarvitaan pitkän aikavälin tiedepohjaista ilmastopolitiikkaa, jossa metsät nähdään osana laajempaa kokonaisuutta – ei pelkkänä hiilinieluna, vaan ekologisena, taloudellisena ja sosiaalisena järjestelmänä. Ilmastopolitiikka ei ole ainoa tärkeä asia, vaan osa yhteiskunnan kokonaisuutta. Hiilinieluista saadaan todellista hyötyä vain siinä tapauksessa, että onnistumme leikkaamaan fossiilisia päästöjä.

Suomen tavoitteiden aikajänne liian lyhyt

Suomen ilmastotavoitteet tähtäävät hiilineutraaliuteen 2035, mutta Kaupin mielestä aikajänne on aivan liian lyhyt. – Kymmenen vuotta on lyhyt aika, sillä ilmastomuutoksen ilmiö jatkuu useiden sukupolvien ajan. Elämäntapaa, autokantaa tai teollisuuden rakenteita ei voi uudistaa maailmanlaajuisesti ja nopeasti.

–Suunnitteluhorisontissa 50–70 vuoden aika olisi realistisempi, mikä on sama aikaskaala, jolla metsienkin kasvua perinteisesti tarkastellaan. Metsien merkitystä ilmastopolitiikan työkaluna tulee arvioida oikealla aikajänteellä.

Kun Suomi on metsien maa, tämä tekee Kaupin mukaan hiilinielukysymyksestä erityisen näkyvän. – Vaarana on kansallinen kupla, jossa metsäkeskustelu on sisäänpäin kääntynyttä, vaikka ilmasto on globaali ilmiö. Jos Suomessa vähennetään hakkuita ja puut korvataan muualta, ilmastohyöty katoaa. On tärkeää, että puuta hankitaan sieltä, missä se tehdään kestävästi.

–Kun yhden maan hakkuiden rajoitukset lisäävät hakkuita muualla, syntyy hakkuuvuotoa. Viime vuosien tapahtumat, kuten Venäjän tuonnin loppuminen, ovat osoittaneet ilmiön todenperäisyyden.

Euroopan metsien hiilitase on kunnossa – maaperä on mysteeri

Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot sekä Brasilian pellonraivaus ovat heikentäneet maailman metsien nieluja ja toimineet viime vuosien aikana hiilidioksidin päästölähteinä.

–Samaan aikaan Euroopan metsät ovat kasvaneet sekä pinta-alallisesti että puuston tilavuudelta. Myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa ovat nielut vahvistuneet, vaikka maissa on laajaa metsäteollisuutta. 

Suomen metsien puusto on Kaupin mukaan karttunut vuodesta 1990 noin 35 prosentilla.            – Kehitys perustuu hyvän metsänhoidon ja suotuisien kasvuolojen lisäksi siihen, että hakkuut ovat joka vuosi olleet pienemmät kuin metsien kasvu ja metsätuhoja ja metsäpaloja on esiintynyt vähän. Puuston määrä on Suomessa historian valossa suurimmillaan, ja se kasvaa edelleen. Euroopassa metsäpinta-ala ei hupene, vaan kasvaa. 

–Maaperän hiilivirrat ovat yhä suuri arvoitus. Puuston määrää voidaan mitata tarkasti, mutta maaperän hiilivaraston muutoksia ei vielä pystytä luotettavasti seuraamaan. Puusto tiedetään, maaperä on mysteeri.

Erityisen vaikeana mitattavana alueena Kauppi pitää turvemaita, joissa hiilen käyttäytyminen riippuu ojituksesta, kosteudesta ja lämpötilasta. – Ojitettu turvemaa voi kuivuessaan muuttua päästölähteeksi.

Ilmastomuutoksen suurin metsäongelma on tropiikin metsäkato 

Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. – Metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin, jossa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys.

–Kun Etelä-Amerikassa ja Aasiassa metsiä raivataan maatalouden tieltä, yli neljä miljoonaa hehtaaria metsää katoaa joka vuosi. Vuotuinen metsäkato vastaa Tanskan pinta-alaa. Jos tämä kehitys saataisiin loppumaan 20 vuodessa, se olisi valtava ilmastoteko.

Globaali kauppa- ja maatalouspolitiikka on Kaupin mukaan keskeinen osa ilmastoratkaisua.          –Jos globalisaatio toimisi niin, että tuotanto hakeutuu sinne, missä se on ympäristön kannalta kestävintä, olisimme oikealla tiellä. Nyt globalisaatio on toiminut päinvastoin.

–Länsimaiden päästövähennykset ovat osin näennäisiä, kun teollisuus on siirtynyt halvan työvoiman ja energian maihin. Osa Suomen päästövähennyksistä on saavutettu sillä, että tavarat tuodaan muualta, kuten Kiinasta. Päästölaskenta pitäisi tehdä kulutuksen, ei tuotannon, perusteella. Jokainen kuluttaja on osa päästöketjua, vaikka valmistus tapahtuu toisaalla.

Kahdeksan ratkaisua ilmastomuutokseen

Uudessa kirjassaan ”Kahdeksan tapaa parantaa metsien hiilinielua” Kauppi aloittaa fossiilipäästöjen rajoittamisesta ja päätyy metsäsektorin kehittämiseen. – Ilman fossiilisten päästöjen vähentämistä mikään nielu ei tule ratkaisemaan ilmasto-ongelmaa. Metsien käytön suurin haaste on tropiikissa, missä tulisi pysäyttää metsäkato. 

–On siirryttävä kulutuspohjaiseen päästölaskentaan, ja sitten hidastaa hiilivuotoa maihin, joissa tuotannon päästöt ovat suuria ja vastaavasti ohjaa tuotantoa sinne, missä se on ekologisesti tehokkainta.

Puu voi uusiutuvana korvata Kaupin mukaan fossiilisia materiaaleja. –Puurakentamisessa hiili varastoituu elinkaarensa ajaksi. Meidän täytyy tulevaisuudessa käyttää puuta nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin ja tehostaa metsien kasvua entistä paremmalla hoidolla. Tämä parantaa metsäalan kannattavuutta ja samanaikaisesti auttaa ilmaston suojelussa pitkällä tähtäyksellä.

– Ilmastokeskustelussa unohdetaan puun uusiutuvuus. Puupohjaiset uudet innovaatiot kuten tekstiilit, biokemikaalit ja pakkausratkaisut voivat korvata fossiilisia raaka-aineita. Teolliseen mittakaavaan pääsy vie vuosia, mutta tutkimus etenee ja tuottaa tuloksia vähin erin.

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pekka Kauppi, pekka.kauppi@helsinki.fi

Kuvat

Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.)
Ympäristösuojelun professori Pekka Kauppi (emer.)
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsäbiotalouden tiedepaneelin pj. Antti Asikainen: EU:n sääntelyviidakko luo epävarmuutta metsäalalle12.11.2025 09:10:44 EET | Artikkeli

EU:n metsiin vaikuttavien 80 aloitteen yhteisvaikutuksia ei arvioitu Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. – Ongelma on se, että sääntelyviidakko luo ylimääräistä epävarmuutta metsänomistajien ja investorien keskuudessa. Sääntelyn kansallinen toimeenpano tuottaa toivottujen vaikutusten lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. –Tämä on seurausta siitä, että EU:n metsien käyttöön liittyvien yli 80 politiikkatoimen yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu, sanoo Tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen. EU:n velvoittava metsiä koskeva sääntely on Asikaisen mukaan lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, kun ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. – EU - sääntelyn kohteet ja tavoitteet eivät nouse ensi sijassa metsäbiotalouden tarpeista, vaan maataloussektorilta. Tämä näkyy esimerkiksi metsäk

Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen: Lapin metsänomistaja suojelun ja mainehaittojen ristipaineessa4.11.2025 11:46:57 EET | Artikkeli

Metsäomistajat ajettu ahtaalle Metsähoitoyhdistys Metsä-Lapin johtaja Annakaisa Heikkonen kuvaa Lapin metsätalouden olevan keskellä monikerroksista murrosta. – Samalla kun valtaosa erityisesti Ylä-Lapin alueen metsistä on jo suojeltu, yksityismetsien omistajat kamppailevat epävarmuuden, ristiriitaisten odotusten ja metsätalouden käytössä olevien alueiden pienenemisen kanssa. –Tilannetta mutkistaa, että metsätalouden rinnalla kulkevat poronhoito, saamelaiskulttuuri, matkailu ja kaivosteollisuus. Tuloksena on vyyhti, jossa yksittäinen metsänomistaja joutuu tasapainoilemaan monenlaisten paineiden alla. Heikkosen mukaan Lapin metsäkeskustelu on kärjistynyt tavalla, joka syö luottamusta ja vaikeuttaa arjen työtä. – Metsäkeskustelu on turhauttavaa ja kuplautunutta. Siinä on vastakkainasettelua ja poteroihin kaivautumista, mikä ei vie yhteisiä asioita eteenpäin. Välillä tuntuu, että kärjistäminen on jopa tarkoitushakuista. –Ylä-Lapin FSC-sertifiointiin liittynyt kiista toi tämän näkyvästi esi

Metsä360 palkintoehdokas Woodio - Suomalainen biomateriaali haastaa keramiikan22.10.2025 08:15:00 EEST | Artikkeli

Lahtelainen Woodio on tullut tunnetuksi siitä, että se valmistaa puupohjaisia kylpyhuonekalusteita. –Yhdistämällä materiaaliteknologia, muotoilu ja vastuullisuus voidaan luoda täysin uusi teollinen kategoria. Puu voi olla osa modernia ja kestävää elämää myös märkätiloissa kuten kylpyhuoneissa, kuvailee Woodio Oy:n toimitusjohtaja Terja Koskenoja. –Uuden puupohjaisen komposiittimateriaalin lisäksi olemme kehittäneet uudenlaisen tavan ajatella designia, jossa hiilineutraalius ja estetiikka ovat yhtä tärkeitä. Tulevaisuuden kuluttajat ja suunnittelijat haluavat tuotteita, jotka näyttävät hyviltä, kestävät aikaa ja tukevat planeetan hyvinvointia. Suomalaisen metsän sivuvirtojen jalostaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi saa vastakaikua etenkin ympäristötietoisissa kuluttajaryhmissä. Koskenojan mukaan yrityksen ydininnovaatio on maailman ensimmäinen täysin vedenpitävä puukomposiitti, joka valmistetaan pääosin puuhakkeesta. –Materiaali on kevyempi ja lämpimämpi kuin perinteinen kivi tai keram

Metsä360 palkintoehdokas Nordtreat Biopohjainen palonsuoja-aine edistää puurakentamista15.10.2025 08:56:17 EEST | Artikkeli

Puurakentamisen tiukat paloluokkavaatimukset olivat kannustin kemianyhtiö Nordtreatille biopohjaisen palosuojausteknologian kehittämiseen. – Halusimme kehittää palonsuojaratkaisun, mikä mahdollistaa puun käytön rakennusmääräysten mukaisesti vaativissakin rakennuskohteissa, sanoo toimitusjohtaja Outi Kallio. –Kehittämämme palosuojakäsittelyt täyttävät eurooppalaiset paloluokitukset säilyttäen puun luonnollisen kauneuden ja kestävyyden. Tuote tarjoaa rakennuttajille, arkkitehdeille ja urakoitsijoille varmuutta, joka edistää ekologista ja kestävää puurakentamista. Kehitys-, sertifiointi- ja testausvaiheen jälkeen tuote on nyt Kallion mukaan kasvu- ja kansainvälistämisvaiheessa. – Kehittämämme tuote on biopohjainen ja täysin myrkytön ilman fossiilisia haitallisia aineita, ja se sopii ekologisen massiivipuun käyttöön vaativissakin teollisuus- ja infrastruktuurikohteiden rakentamisessa. – Yksi palonsuojatuote yhdistää palosuojauksen ja esteettisen puun luonteen säilyttävän pintakäsittelyn, m

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye