Viljantuotannon taloudelliset haasteet kärjistyvät

Viime vuonna 2024 viljojen taloudellinen tulos oli keskimäärin runsas 200 euroa hehtaarilta tappiollinen, ja ennakkotulos tälle vuodelle 2025 näyttää samansuuruista tappiota paremmasta satotasosta huolimatta. Viljoista heikointa tulosta tekee tänä vuonna rehuohra, joka on tappiolla peräti 345 euroa hehtaarilta. Rukiilla sekä syys- ja kevätvehnällä tulos on viljoista parhain, mutta keskimäärin kuitenkin runsas 150 euroa hehtaarilta tappiollinen.

Viljantuotannon tappiollinen tulos johtuu maailmalla ja meillä hyvien satojen myötä merkittävästi laskeneista sadon myyntihinnoista. Sadon kotimaan myyntihinnat ovat laskeneet vuosien 2023–24 tasosta noin 36 euroa tonnilta. Lisäksi viljelyn kustannukset ovat nousseet lähes kestämättömälle tasolle, mikä yhdessä heikon hintatason kanssa johtaa merkittäviin tappioihin.

Erikoiskasvit paikkaavat viljatilan taloutta

Viljelyn monipuolistaminen mahdollisuuksien mukaan öljy- ja palkokasveilla, kuminalla ja sokerijuurikkaalla parantaa tilakohtaista tulosta ja vähentää pelkästään viljoihin nojaavan viljelyn hintariskejä.

Ennakkotulosten 2025 mukaan rypsi, rapsi, herne, härkäpapu ja kumina tekevät noin 200 euroa hehtaarilta parempaa tulosta kuin viljat. Näistä erikoiskasveista kuminan ja kevätrapsin tulos yltää noin 50 euroa hehtaarilta nettovoiton puolelle, kun taas herneen tulos jää selvästi viimevuotista 2024 heikommaksi. Sokerijuurikas, jonka sadot tänä vuonna eivät onnistuneet niin hyvin kuin vuonna 2024, erottuu ennakkolaskelmissa 2025 edelleen selvästi kannattavimpana kasvina 730 euron hehtaarikohtaisella nettovoitolla. Myös syysrapsi, jonka viljelyala toki oli pieni, lukeutuu tämän vuoden 2025 onnistujiin hyvän talvehtimisen ja sadon myötä.

Ensi kasvukaudelle tarvitaan viisaita viljelypäätöksiä

Kannattavuusnäkymiin ei ole tulossa helpotusta ensi vuodelle 2026, sillä näköpiirissä ei ole mitään tekijää, mikä nostaisi viljan hintatasoa merkittävästi, ja toisaalta lannoitteet ensi vuodelle on jo ostettu noin 15 % kalliimmalla hinnalla kuin mitä ne olivat tämän vuoden viljelyssä. Tämän vuoksi ensi kesän viljelysuunnitelmia on pohdittava tarkkaan ja mietittävä vaihtoehtoja perinteiseen viljantuotantoon, etenkin lohkoilla, joiden sadontuottokyky ei riitä hyviin satotasoihin. Tällaisille pelloille viherlannoitusnurmi ja maanparannuskasvit ovat ehdottoman hyviä ja taloudellisestikin parempia vaihtoehtoja viljalle, ja tarjoavat samalla myös peltolohkoille kasvukunnon kohennusta.

Viljelypäätösten ja -sopimusten pohjalla tulisi olla oman tilan tiedoilla ja kustannuksilla tehdyt ennakkolaskelmat hehtaarisatovaatimuksen ja sadon hintavaatimuksen määrittelemiseksi. Vuodelle 2026 tehtyjen ennakkolaskelmien ja syksyn 2026 hintanäkymien mukaan viljoista olisi saatava huippusatoja, noin 5,2–6,7 tonnia hehtaarilta, kustannusten kattamiseksi. Öljykasveilla vastaava satovaatimus on 1,7 tonnia hehtaarilta ja palkokasveilla 3 tonnia hehtaarilta. Näillä näkymin öljykasvien ja viljan hintasuhde on ensi kasvukaudelle ennätyksellisen korkea öljykasvien hyväksi. Tämä puoltaa öljykasvien ottamista mukaan ensi kesän viljelyyn, mutta on huomioitava, että näiden, kuten muidenkin erikoiskasvien viljely, on syytä keskittää vain hyväkuntoisille peltolohkoille.