Väitös: Sukupuolittuneet asenteet ja naisten pieni osuus teknologia-alalla heikentävät teknologian laatua ja eettisyyttä

Kun puhelin ei tunnista käyttäjän kasvoja, turvavyö ei istu oikein tai terveysteknologia sivuuttaa naisten kehon erityispiirteet, taustalla on usein suunnittelun vinouma, eli ajatusmalli, jota ei ole huomattu tai kyseenalaistettu.

Aila Kronqvistin Jyväskylän yliopistoon tekemä väitöstutkimus ”Mitä väliä sukupuolella on? – Ajattelun vinoumat ja osallisuuden esteet suomalaisessa IT-teknologiakehityksessä” tarkastelee, miksi tällaisia vinoumia syntyy ja millainen merkitys sukupuolella on suomalaisessa IT-alan kehitystyössä.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset naiset ovat edelleen aliedustettuina teknisissä rooleissa ja kohtaavat työssään asenteita, jotka lisäävät kognitiivista kuormitusta.

”Henkistä rasitusta syntyy, kun oma osaaminen kyseenalaistetaan ja sitä täytyy jatkuvasti todistaa. Tämä kuormitus heikentää keskittymistä, luovuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa omia teknisiä visioita”, Kronqvist sanoo.

Kronqvistin mukaan sukupuoli vaikuttaa suunnittelutyössä sekä näkyvästi että hienovaraisesti. Tutkimuksen mukaan naiset tunnistavat sukupuolittuneita vinoumia miehiä herkemmin, mutta eivät kuitenkaan käytä vinoumien vähentämiseen tähtääviä suunnittelumenetelmiä sen enempää kuin miehet.

”Mielenkiintoista on, että miehet hyödyntävät naisia useammin suunnitteluajattelua, eli käyttäjätutkimuksia ja palautteen keruuta vinoumien torjumiseksi. Naiset taas luottavat useammin omaan kokemukseensa erilaisten käyttäjäryhmien ymmärtämisestä. Suunnitteluajattelua pidetään ihmiskeskeisenä ja eettisenä, mutta sen tehokkuus riippuu käyttäjistä. Jos tiimi on yksipuolinen, myös sen ajattelu vinoutuu”, Kronqvist kertoo.

Tulokset haastavat käsityksen, että suunnitteluajattelu olisi itsessään tasa-arvoa edistävä menetelmä. Se toimii tutkimuksen mukaan vain, jos tiimit ovat monimuotoisia ja uskaltavat käsitellä omia ennakkokäsityksiään avoimesti.

”Yllättävä havainto oli myös, että kokeneemmat työntekijät – erityisesti yli 50-vuotiaat – puhuvat vinoumista useammin ja avoimemmin kuin nuoremmat. Tämä viittaa siihen, että tasa-arvotyössä kokemuksella ja reflektointitaidolla on suuri merkitys”, Kronqvist toteaa.

Tutkimus tuo yhteen kognitiotieteen, sukupuolentutkimuksen ja suunnitteluteorian näkökulmat. Se osoittaa, että teknologinen kehitys ei ole neutraalia, vaan heijastaa suunnittelijoiden omia ajattelumalleja ja työympäristön rakenteita. Monimuotoiset tiimit tekevät paitsi oikeudenmukaisempia, myös luovempia ja paremmin toimivia ratkaisuja.

Käytännössä tuloksia voidaan hyödyntää IT-alan johtamisessa, koulutuksessa ja projektikäytännöissä.

”Lisäämällä tietoisuutta ajattelun vinoumista ja kehittämällä osallistavia työmenetelmiä voidaan luoda teknologiaa, joka palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä, ei vain oletettua enemmistöä”, Kronqvist summaa.

FM Aila Kronqvistin kognitiotieteen väitöskirjan “Mitä väliä sukupuolella on?” – ajattelun vinoumat ja osallisuuden esteet suomalaisessa IT-teknologiakehityksessä tarkastustilaisuus järjestetään 28.11.2025 klo 12 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen salissa C1. Tilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti.

Vastaväittäjäna toimii apulaisprofessori Ella Peltonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena tutkimusjohtaja Pertti Saariluoma. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.